Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Mutta sanoivatpa silloin ihmiset: Tuot' ei halla vie, ei kaada katehet, Syvään juurtaan työntää, sit' ei murra aika; Joku siin' on tenho, lumovainen taika. Niin, taika siinä onkin, on luote vakainen On vanhan Väinämöisen luote oiva, Ja tenhona on sillä vain sana ainoinen, Mut sana valtava ja paljon voiva.
Elukka pudistaa nahkansa, ja otollinen on uhri, kelpaa sille, jolle se tarjotaan, ja heimonsa puolesta puhuu Panu, uhrieläintä osoittaen: Hyväksi katsoit, haltija, uhrimme halvan, kuitenkin parhaan, minkä antaa taidamme kiitokseksi kaikesta, minkä meille soit ... paljon soit, suuret annoit ... vierasten vihoista varjelit, kirot kiersit, kiukut käänsit, katehet vitahan väänsit.
"Varjele, vakainen Luoja, kaitse, kaunoinen Jumala, miesten mielijuohtehista, akkojen ajatuksista! Kaa'a maalliset katehet, ve'elliset velhot voita! "Ole puolla poikiesi, aina lastesi apuna, aina yöllisnä tukena, päivällisnä vartijana, vihoin päivän paistamatta, vihoin kuun kumottamatta, vihoin tuulen tuulematta, vihoin saamatta satehen, pakkasen palelematta, kovan ilman koskematta!
Katsoi miesi miettiväinen: »Mitäpä kutonet, kumma, täyttymystäkö tekoni vaiko tarmon taittumusta?» Vastasi vakava vaimo: »Kudon ma kuparipaidan sulle pelvosta Jumalan, jota ei katehet kaada.» Mies suori sotisopahan.
Poikani, sukuni seppo! Huuhdo virroista elämän Ainakelpoista, ikuista! Sitä tunnolla takele Suomen suurtalon tueksi, Vastapolvien varaksi. Sitä ei katehet kaada. Kohottaen kätensä. Kansa, suureksi sukeite! Sinä pilviä pitelet. Meidän juuret viel' on maassa. Maahan taivahan makua Etsivät elämän työmme. Ei kätemme ylty tuonne. Kaipaus, kaipaus, kaipaus!
Päivän Sana
Muut Etsivät