Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Oi! elä kanna päälleni kaikkivaltiaan tuomarin edessä, vaikka en kenenkään sääliä, sitä vähemmän sinun, ansaitse." Hän läksi Paavolasta, johon sen perään ei koskaan enää tullut. Kylään levisi sanoma, ettei Paavolan asiat olleet oikein hyvin. Tytär, Lyyli, oli kuollut veteen, johon oli pudonnut Leppäniemen kalliolta, isäntä oli mielipuolen tapaisena surusta y.m.
On pyhä-aamu armas, Käy kansa kirkkohon, Vaan mull' on tunto karvas: En pääse joukkohon. Vaan nouse, rukouksein, Nyt ylös taivaasen Ja kanna huokauksein Maailman Herrallen! Täss' ahon aukealla On mulla temppeli. Täss' olen laitumella Ma luona Herrani. Hän kuulee kaikkialla Mun rukoukseni, Siis sinikannen alla On mulla kirkkoni. Lapsi ja kuusonen.
Mut ennustettu syntyiki: Kuninkaall' ihana poika: Kulmansa kuita kuvasti, Kasvonsa auringon koita. Ja hovi riemulaululla Nyt liekkihin leimaht' aivan: "Ei toista kanna maailma, Jok' etsiä maksais vaivan!" Ilonsa tahtoo ilmoittaa Nyt puoliso armaallensa; Siis tiedon kalliin kirjoittaa Hän synnystä poikasensa. Voi tuskaa, voi kun kirveltää!
Tunne lippus, uhris ilmi kanna, Hengenvalta, kaiken vapauden Alku-ehto, itsellesi hanki, Maallisella uhrill' osta kallein, Maassa kallein, suurin taivahassa, Jälkipolven perintö ja aarre: Hengenvalta, vapauden mahti. Nouse, kansa, valvo vanha suku, Itä-Suomi, Karjalainen kanta!
Käske kohta kiirehesti Rengin riisua hevonen, Kanna kauroja etehen; Käytä herra kammarihin, Pane pöyälle pötyä, Laita lapsi naapurihin, Rannin vaarille varoitus, Kutsu kanssanne ruualle. Itse istu pöyän päähän, Ota pottu polvillesi, Piä käessäsi pikari. Siitä haastele hyvästi, Herran kanssa kaunihisti, Tieustele taitavasti Kaikki yhteiset asiat, Kanssa kaukaiset sanomat.
"Näet korvon kallellansa: ota korvonen olalle, vesikappa kainalohon, ala astua ve'elle; kanna korvo kaunihisti, kuleta korennon päässä! Tule tuulena takaisin, astuos ahavan lailla, viikon veellä viipymättä, kaivolle katoamatta, ettei appi arveleisi, anoppi ajatteleisi kuvoasi katselevan, itseäs' ihastelevan, verevyyttäsi vetehen, kauneutta kaivosehen!
Pyydä anteheks en mitään, mitään en ma anteeks anna, olen niinkuin luonto itse, joka lausuu: kärsi, kanna! Harmetkohot hapset, menköön selkä poikki taakan alla, sentään elämää ma laulan, kiitän mieliä kirkkahalla. Hyvät herrat, kauniit naiset, kyynelin ma täältä lähden, itken niinkuin syksy-ilta peittyessä pohjantähden.
Ei, vaan lemmen jumalaa, mi sokeasti ampuu ja joutsellansa ajelee miestä kuin vuorten kaurista, joka nuoli sydämmessä rynkää kallion jyrkästä varmaan turmioonsa alas. Mutta kärsi, ihmislapsi, lemmen hirmuvaltaa, kärsi, kanna hänen kahleitansa nöyryydellä. Niin, valmiinapa kirous ja tuhonne jo tuijottelee esiin hänen silmistänsä.
BELARIUS. Kas, hän tuossa tulee, Sylissä murheen aihe, josta häntä Näin moitimme. ARVIRAGUS. On kuollut lintumme, Tuo hellikkomme. Kuudentoista ijän Vaihtaisin ennen kuuteenkymmeneen Ja sauvaan nuoren lentoni, kuin tämän Näkisin näön. GUIDERIUS. Kaunis, sulo lilja! Sua veljyt puoliks ei niin hyvin kanna, Kuin itse varttas kannoit. BELARIUS. Mielisynkkyys, Ken mittaa pohjasi?
Mutta älä unohda, että siinä on myös kaksineljättä höyhentaaleria, jotka maksavat groshenia enemmän kuin tavalliset taalerit. Nosta nyt koreasti, pistä kaappiin, missä palttinat ovat, ja kanna avainta aina luonasi. Ja sunnuntaina, kun sukulaiset ovat koossa, pudistat ne pöydälle". "Sitä en mielelläni tee; paremmin sopisi Johanneksen ehkä tehdä se, jos se ensinkään on tarpeellista".
Päivän Sana
Muut Etsivät