United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jopa hän toisinaan hetkiseksi unhoitti senkin, että oli tullut vanhaksi, ettei hänellä ollut enää muuta edessään kuin muutamia ikäviä, yksinäisiä vuosia ja että koko hänen elämänsä ura jo oli loppuun kuljettu. Ja kuin ennen muinoin, kuudentoista vuotiaana ollessaan, rakenteli hän silloin sydäntään viihdyttäviä suunnitelmia, pieniä suloisia tulevaisuuden unelmia.

Neiti Regina oli tuskin kuudentoista vanha, hänen kiharansa olivat mustat kuin , posket punakat kuin päivän koitto ja hänen mustat silmänsä hehkuivat kuin tähdet, jotka keskiyön aikana kuvastuvat syvän metsälammen pintaan.

Sittenkuin hänen synkeytensä oli herättänyt minun sääliäni, rupesin minä tuntemaan jonkinlaista mieltymystä häneen, ja vihdoin meni asia niin loitos, että hän teki minun uskotuksensa. Sepä tuntui joltakin; kuudentoista vuotiaana olla nuoren miehen uskottuna.

"Mutta hän on ruskea, niin ruskea kuin tämä viini ja varsin liian puhdas Egyptiläinen," sanoi ylimmäinen edeskäypä, joka piti silmällä nuoria makedoonialaisia pöytäpalvelijoita, ja kumarsi syvään huomauttaen häveliäästi omaa kuudentoista vuotista tytärtänsä; mutta tätä vastaan kuningattarella oli muistutettavana, että hän oli paljoa suurempi häntä itseänsä, jonka kuitenkin tuli seisoa hänen vieressänsä ja panna kätensä hänen käsivarrellensa.

Sitte hän lupasi vuottaa vaikka koko ikänsä lupasi vielä paljon muuta sellaista, jota nuori kuudentoista vuotias tyttö voi luvata. Sitten se tapahtui jonakuna kauniina syyspäivänä että Matti ilmoitti isännällensä, aikovansa taas lähteä mailmalle. "Hullunako nyt olet?" Kantala sanoi, "joko nyt taas mieles tekee vanhaan ammattiis?" "Ei maar juuri," vastasi Matti, "mutta onhan niitä toimia muitakin."

'Bede ei ole mikään yleinen nimi', sanoin, 'ja tunnen erään neiti Margery Beaden, jolla oli Stefan niminen veli, joka kuudentoista vuotisena Australiaan matkasi'. 'Hyvä herra, hänestä en mitään tiedä', sanoi hän malttamattomasti; 'Australia on suuri maa, melkein yhtä suuri kuin Europa, ja kaikki minkä tiedän on, että minulla lienee ollut kaima siellä; vaan hänestä tai sisarestansa en mitään tiedä'. Kumminkin olen varma siitä, että hän oli veljenne."

Toinen kirje. "Rakas Mivers serkkuni! Minä lähden ulkomaille. Minä tarvitsen kukatiesi rahaa; sillä, herättääkseni liikuntovoimaa itsessäni, luulen, jos mahdollista on, tarvitsevani rahaa. Kun olin kuudentoista vuotias poika, niin te tarjositte minulle rahaa siitä, että minä kirjoittaisin 'The Londoneriin' teräviä kirjoituksia vanhoista kirjailijoista.

Ainoastaan kuudentoista vuotias, otti hän äitinsä pienen talon huostaansa ja on nyt kelpo maanviljeliä. Liina oli ääneti kuunnellut kertomusta; mutta kun puhuja taukosi, heitti hän kysyvän silmäyksen häneen. Niin, oikein, olikin kysymys pöydästä. Niin, kuin me jätimme hyvästi toinen toisellemme, niin lupasimme me ikuisen ystävyyden, ja sen vahvistukseksi hakkasimme me B. B.. ja C. H. kivipöytään.

Antti on, niinkuin tiedät, kaukaista sukua isäni kanssa. Kolme vuotta sitten, onhan oikein kauheata, kuinka minä olen vanhentunut, minä olin silloin kuudentoista vuotias, vietin minä, niinkuin muistat, rovastinna P:n luona kesää. Antti oli rovastin apulainen. Jos minä tulevaisuudessa saan tyttären, ei hän milloinkaan saa olla pappilassa, jossa on apulainen; se ei ole terveellistä.

Lapsi raukka! hän tuliki pian kodosta mailmaan pakoitetuksi! Ollut ei muuta kuin kuudentoista, koska hän meni Siltalaan palvelukseen. Pentinpojat antavat hyvän palkan, sentään ei ole heillä yksikään palkollinen pysynyt kauempaa kuin yhden vuoden. Martina oli siellä kuitenki kaksi kokonaista vuotta..."