Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Me olemme kaikki kohtalon uhreja kuin sinä kuolevaa sukupolvea usko minua. 2:nen KOHT. Onko hän nukkunut? On. Tohtorinna ei olisi maksanut 4 markkaa leiviskästä, vaikka olin vaatteet niin kauniisti mankeloinut ja silittänyt. Miksi sinä teet työtä, kun minä voisin rahallani sinua ylläpitää. Kyllä sinä ne rahat tarvitset itsekin! Anna minun toimia niin kauan kuin jaksan.
Jos sitte hyvinä pysyvät ja minä heitä jaksan hyvinä pysyttää, arveli hän järjestellen hattunsa nauhakkeita. Hyväähän kaikki on uutena ja ottaissa. Mutta niin tahtoo olla, että käyttäissä kuluu hyväkin huonoksi. Samanlainen sinä olet kuin ennenkin! Eero naurahti hiukan, vaikka siinä oli jotain väkinäistä. Ehkä jo lähdenkin, sanoi hän hetken kuluttua. Lähdetään, lähdetään. Minäkin tulen.
Jaksaneeko edes vesikorvoa kantaa? Kyllä minä toki jaksan. Ja osaat sinä pyykkiä pestä? Olen minä sitäkin jo tehnyt. Otetaan pois; hän näyttää siivolta ja hiljaiselta, sanoi herra. Mutta rouva vielä epäili. Eikö liene kivulias, koska on niin laiha. Emmi muisti jalkojaan; mutta ei hän uskaltanut niistä puhua, silloin heti olisivat hänet hyljänneet.
"Olen niin väsyksissä", jupisi hän, "jaksan tuskin avata silmiäni. Tuntuu siltä kuin olisin hyvin väsyksissä, vaan mitään vaivaa minulla ei ole." Johtajatar aikoi jättää hänet ja antaa hänen vielä maata, kun Margery avasi silmänsä ja himmeä katseensa kirkastui. "Eihän kukaan mahtane sanoa Hänen hyljänneen minua", lausui hän selvällä äänellä; "ei kukaan sitä mahtane luulla."
"Onko sinulla voimaa kuulemaan kauheata kertomusta", kysäsi ukko, "se on sukusalaisuus, mutta nyt elämäni viimeisellä hetkellä ilmoitan sen, jos kuulla jaksat". "Minua ei enää liikuta mikään, minä jaksan kuulla kauheintakin", vastasi tyttö kamalan tyynesti.
"Minä ajattelin," jatkoi nuorukainen nöyrästi, "että jos sinä antaisit asunnon..." "Ohoh! nyt tuli asia ilmi! Niin, olisihan tuo vallan oikein että sinä saisit taloni!" "Minä panisin työni lisään, sinä et milloinkaan tulisi sitä katumaan!" sanoi nuorukainen hartaasti. "No, sen työn, mikä minulla on, jaksan itse tehdä," vastasi Olina ja ajoi porsasta eteenpäin näyttääksensä kykyänsä.
Kun taas jaksan juosta ympäri, niinkuin minun oli tapa tehdä, Doady, menkäämme katsomaan noita paikkoja, joissa olimme semmoinen typerä pari, mennäänkö? Ja kävelemme jälleen noita vanhoja kävelyitämme? Emmekä unhota isä raukkaa?" "Niin, me menemme ja vietämme muutamia onnellisia päiviä. Sen vuoksi sinun täytyy nyt nopeasti tulla terveeksi, lemmittyni". "Oi, minä tulen pian terveeksi!
Loisvaimo meni tuumimaan, että Tiinan pitäisi mennä Tuomelaan sanan vientiin. Minäkö täältä niin heti lähtisin parhaan omaiseni luota, sanoi Tiina kohottaen itseään. Se on nyt niin, että mene toki sinä ja mene paikalla, kyllä minä jaksan vielä hoitaa tyttöni, olen minä tämän huonompanakin hoitanut. Viija ei pannut Tiinan esitystä vastaan ja vaimo meni.
Mutta kuinka te jaksatte, kuinka teillä riittää voimia? No, enhän minä nyt joka puunnokaretta itse kanna. Onhan minulla täällä tyttönen apuna, vaikka hän tällä hetkellä sattui olemaan ulkona asialla. Kyllä minä jaksan. Joka aamu käyn torilla. Ja ruuan laitan aina itse. Minullahan on kolmattakymmentä ruokavierasta. Syövät tuolla ruokasalissa kyökin toisella puolen.
Kun hän kääntyi takaisin Liisaan, kohtasi sama katse häntä. Eikä Liisa ollut muistanut päästää irti edes hänen kättään, vaan piteli sitä yhä vieläkin kädessään. Niin ikävä, niin ikävä, toisteli hän hiljaa hivellen sitä. Minä olen kärsinyt tällä aikaa niin paljon. Mutta nyt jaksan minä taas elää kuinka kauan tahansa, kun olen nähnyt sinut.
Päivän Sana
Muut Etsivät