Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Ei kaukana siitä on Nain, jossa leski kuolleen poikansa paarien ääressä sai kuulla Vapahtajan sanat: "elä itke!" sen toisella puolella Gilboan vuori ja eteläänpäin Efraimin vuori ynnä Ebal ja Garizim. Lounaaseen siitä kohoaa kaunis Karmelin vuori.
Nähdessään kyyneleet, jotka runsaina valuivat pitkin hänen äitinsä poskia, hän huusi: 'Kuka tämä on? Tahtooko hän sinut tappaa? Elä itke, äiti! En salli sinulle mitään pahaa tapahtua. 'Hän on isäsi', sanoi Kenoveeva.
Joku meni tuvasta kamariin. Hyräilystä tunsi Kalle että se on äiti. Seinävierusta hän matalana hiipi sinne ja paasikin muiden huomaamatta. "Mikä sinulle on tullut?" kysyi äiti säikähtäen. "Hevonen..." Siihen keskeytti yllättelevä itku. "Mikä hevoselle tullut, mikä?" "Putosi lampiin..." "Voi hyvänen aika! Kerro nyt miten sille kävi, eläkä itke." "Niin, se putosi rannalle, enkähän minä arvannut..."
Sinä Anna tulet minun kanssani kotiini, siellä saat jotakin, kun vaan nyt et itke... Ei se ole minun syyni, että hän ei lyönyt minua, joka en osannut," lisäsi hän ikään kuin itseänsä puolustellen ja kiihkeästi liikutettuna. "Istu, lapsi, kas niin, hiljaa nyt, Anna jää rauhaan", virkkoi herra Koskinen, joka tappiostansa huolimatta kuitenkin tahtoi pitää jonkun osan taistelutannerta itsellensä.
Kuki ei kukat haudalla, ei heimo itke, paru. Tuo oli turma neitosen. Näin päättyi Perman taru. LAULUJA SATUN
»Lapsi raukka, eihän sinulla ole kotia», valitteli Liisa itkien ja puristi poikaa rintoihinsa. Väki katseli heitä, miehet vakavina, vaimot kyynelsilmin ja toiset lapset rupesivat itkemään. Toimitus keskeytyi. »Viekää ulos se lapsi!» toimitti esimies. »Yrjö, elä itke, elä itke, Yrjö kultani», lohdutteli Liisa, vaan hän itki itsekin. »Kotiin, kotiin, kotiin...»
Pian hän on huomannut muurahaiset ja poiminut pois pahimmat rauhanhäiritsijät. Kas niin, älä itke enää, Roosa Maija! sanoo hän. Kaikki tulee hyväksi taas. Nyt menemme sisään ja riisumme vaatteet päältäsi, niin saat kylpeä omassa pikkuisessa kylpyammeessasi. Nämä sanat kuullessaan tuntee tyttö olevansa turvassa.
Itse tuon sanoiksi virkin: 'En sinulle enkä muille kanna rinnanristiäni, päätä silkillä sitaise. Huoli en haahen haljakoista, vehnän viploista valita; asun kaioissa sovissa, kasvan leivän kannikoissa tykönä hyvän isoni, kanssa armahan emoni." Emo tuon sanoiksi virkki, lausui vanhin lapsellensa: "Elä itke, tyttäreni, nuorna saamani, nureksi!
CATESBY. Niin totta kuin ma elän; toivoopa Viel' apuannekin sen voittaaksensa, Ja siksi lähettää sen ilotiedon, Ett' tänään surman saavat vainoojanne, Kuningattaren suku, Pomfretissa. HASTINGS. En, totta, tuota sanomata itke, Sill' aina pitivät he vihaa mulle; Mut siitä Richardia puoltaisinko Ja tosi perillisen syrjäyttäisin? En kuolemakseni, en jumal'auta!
JUHANI. Eero onkin lukkarin lillipoika. No hyvähän sekin, vallan hyvä. Mutta mitä pahaa olen minä tehnyt, että lukkari minua näin rääkkää? Onko se rikos, että on minulla niin kova pää? Eihän paljon puutu etten itke. TIMO. Mitä olen minä tehnyt, koska näin riivatusti tukkaani vanutetaan? Siitäkö syystä, että on minulla se järki, jonka Jumala minulle kerran viisaudessansa antoi?
Päivän Sana
Muut Etsivät