United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaksi vuotta, kaksi pitkää on jo mennyt Laivan lähtiessä kotimaamme rannalt, Mutta vielä viipyvät niin hän kuin laiva Ilman sanomata lintusenkan pienen. ELINA. Siinä taasen ilosinta aavistan, Ennustanpa, että kohta on hän meidän. ALMA. Suokoon taivas teidän ennustavan totta! Mutta nythän muistan hurskaan sairaan tuolla Matalassa majassansa, vaimon vanhan. Kuinka ollee hänen laitans?

No niin, jos sanoa voi peittämättä *niin paljon* vuodessa, se toista on. kärsimättömästi. Teist' tärkein se, mi mulle arvoton; ma puhun *syämen kutsusta*, en *tuloista*! tunteelhsesti hymyillen. Niit' ilman ei voi kukaan julistaa maan päällä Herran sanomata suloista.

Seuraavana päivänä sanomakellot Tepaston kirkontornissa parasta aikaa soivat, kun Kentän ruumissaattue saapui kirkolle. Kaksi kelloa määrätyssä tahdissa vuoroin soi levittäen ympäristöönsä tuonelan sanomata. Mieliin käyvältä tuntui se tulijoistakin. Jokainen tunsi silmiensä nurkkien kostuvan. Mutta samalla tuntui sangen juhlalliselta taipaleelta tullessa jo soitolla vastaanotto.

TIITUS: Gladiaattorit esille! GLADIAATTORIT: »Salve imperator! Koetelkaa gladiaattorein miekat. Eivätkö ole oivallista terästä. TIITUS: No, nyt, luulen, voimme alkaa. Juoskaa pian, ettei mummo saa väärää sanomata ja ehdi halvaantua. YLEIS

Painatamme siitä Juteinia koskevan kohdan tähän: »Waan en taida taivutella Saataa olla sanomata Judén'ista julkisesta, Miehestä niin mainiosta. Se on selvä Suomalainen, Meidän kielemme kokia; Hän on paljon työtä tehnyt Vakaisesti valistanut Meidän kansan kalloloita, Aivan hyvyyden halusta, Vaan ei palkinnon perästä».

Luku IV. Herodeksen tyranniudesta Jesusta ja viattomia lapsia vastaan. Häijy huohuupi Herodes, Kurja kuorsuupi kuningas Saatua nämät sanomat, Ett'ei tietäjät takaisin Tullehet hänen tykönsä Sanomata saattamahan: Pelkäs valtansa vajoovan, Menevän arvionsa, Uuden tultua isännän. Kehdossa käkes hukata, Soimess' surmata sodalla.

Ma tiedän, että kaksi elää voi hehkussa innon, jonka usko loi; sa saarnaat ajan sanomata katalaa: ett' ihanne ois muka jotain matalaa! *Ens sijan* sille suon; jo ohi on sen kukoistus se kypsyy satohon. Sisällä rakennuksessa soittaa ja laulaa NEITI SK

MAURA. Minä olen amputtu, kuollut, ijankaikkisesti kuollut! KASPER. Te olette eheä ja terve, sanon minä. Ylös ja olkaat iloinen; sillä voitto on meidän. 1:N SOTAMIES. Herra kapteeni, minä saatan sanomata kenraalilta. KASPER. Mikä on hänen tahtonsa? 1:N SOTAMIES. Että kortteeraatte tähän joukkonne ja jätätte pakenevaen vainoomisen, sen toimen määrää hän arierkardillemme. KASPER. Hyvä!

Mutta ettei mitään sanomata hänen vangitsemisestansa eikä rukousta hänen vapauttamiseksensa tunkeutuisi kuninkaan korviin, täytyy hänen huokaava lemmikkinsä, nuori Valdemar Svane, joka tänä aamuna oli hänen kanssansa kuninkaan luona te kuulette, että minulla on tarkat tiedot samassa ottaa inkvisitionin uhriksi, ja se päivä, jona te voitte pusertaa heiltä tunnustuksen Akselinpojan olinpaikasta, olkoon heidän molempain kuolinpäivä.

Eihän toki tämä taisteleva maamme, Siellä väikkyy rauhan viiri, myrskyt lepää; Eikä ol se päivä valo pyhäin miesten, Joille elon aurinko ain kirkkaast paistaa. Näet sinä vartomuksen tumman portaan, Hurskahitten sankarien rauhansaaren, Joiden elonaamu täällä syttyi, Joiden päivä, puhtahaana synnin pilvist, Sammui ennen nousuu Bethlehemin tähden, Ennen ilon sanomata kuultuansa.