Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Hänessä on paljon Paavo Korhosta, paljon Oksasta, jonkun verran Kiveä ja Juteinia, vielä lisäksi pisara Ruotsin vallan aikuista hengellistä virsiseppää ja maallista tilapäärunoilijaa sekä kokonainen kauhallinen vanhaa Väinämöistä. Runebergia ja Topeliusta on hänessä vain sikäli, mikäli heissä itsessään on suomalaista.
Painatamme siitä Juteinia koskevan kohdan tähän: »Waan en taida taivutella Saataa olla sanomata Judén'ista julkisesta, Miehestä niin mainiosta. Se on selvä Suomalainen, Meidän kielemme kokia; Hän on paljon työtä tehnyt Vakaisesti valistanut Meidän kansan kalloloita, Aivan hyvyyden halusta, Vaan ei palkinnon perästä».
J. Krohn kertoo vielä, että Juteinia vaadittiin luopumaan noista uudistuksista kirjotustavassaan, jos konseljitranslatoriksi halusi päästä, mutta että tämä miehisenä miehenä ei siihen suostunut, kun tuo olisi ollut vasten vakanmusta tehtyä tekoa, vaan mieluummin luopui toiveistaankin saada virkaa. Miten sitten lienee!
Kun sitten Juteini ja Cedervaller syyskuun 18 p:nä olivat oikeuden edessä, luettiin heille edellisen istunnon pöytäkirja, mikäli se heitä vastaan nostettua oikeusjuttua koski, sekä kehotettiin ensin Juteinia jättämään selityksensä prokuraattorinviraston virkamemoriaalissa esitettyihin syytöskohtiin.
Olen johtunut ajattelemaan pappeja, koskapa he niin halusta levittelivät Ahlqvist'in ennenmainittuja pilkkarunoja ja koska näissä syytettiin Juteinia väärän opin levittämisestäkin ja mainittiin sellaisia kohtia hänen pilakirjotuksistaan, joissa oli väitetty pappien myyvän autuutta rahasta, sekä vihasta kuohuvin sanoin kysyttiin, milloin sellaista oli tapahtunut.
Olivatpa nyt nämät syyt Juteinin hakemuksen hylkäämiseen mitkä tahansa, tosiasiaksi jää, että Juteinia ei hallituskonseljin kielenkääntäjäksi otettu, vaikka hän siihen aikalaisistaan ansiokkain ollut olisi; hänet päinvastoin »pudotettiin tika-puilda», kun hän »köyhyydessä koki leipää kohden kuroitella», niinkuin hän katkerana laulaa runossaan »Runolaisille Suomessa, kirjoitettu leiwättömyydessä» eli kaiketi juuri tähän aikaan, vaikka se vasta v. 1816 on ilmestynyt painettuna runovihkoon »Waikutuksia Suomalaisen sydämessä». Tämä runo on selvänä todisteena hänen mielialastaan näihin aikoihin.
Rask, näet, silloin oleskeli Wiipurissa ja kävi Juteinia tervehtimässä sekä toivoi tämän ohjaamana oppivansa puhumaan suomea, mutta lähti äskemnainitusta syystä sieltä pois aikaisemmin, kuin alkuaan aikonut oli.
Voidaksemme ymmärtää ja oikealla tavalla arvostella Jaakko Juteinia kirjailijana meidän täytyy tuntea aikakausi, jossa hän eli, tai ehkä tarkemmin sanoen ne aatevirtaukset, mitkä 18:nnen vuosisadan loppupuolella ja 19:nnen vuosisadan alkupuolella tunkeutuivat Länsi-Euroopasta maahamme ja täällä etupäässä yliopistosivistyksen välityksellä pääsivät valtaan.
Juteinia ja Cedervaller'ia vastaan nostetun jutun jatketussa käsittelyssä lokakuun 2 p:nä 1827 jätti virallinen syyttäjä Krogerus edelläesittämämme Juteinin selityksen takaisin kämnerioikeudelle, vaatien Cedervaller'ille edesvastausta siitä, että tämä ilman asianomaisen konsistorin tarkastusta oli painosta julkaissut Anteckningar-kirjan, joka kieltämättä kosketteli uskonnollisia aineita, mutta hän jätti jutun muuten oikeuden arvosteltavaksi.
Joistakin vakavista julkaisuista olen myöskin tavannut Juteinin erinäisiä runoja, kuten »Jäniksen walitus syksyllä» sekä eräästä pornografisesta pääsiäispilalehdestä »Huliwilin» ja »Juomalaulun». B.) JUTEINIA K
Päivän Sana
Muut Etsivät