Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Lorenzolt' etkö kirjeitä sä tuo? Kuin jaksaa vaimoni? Kuink' isä voi? Kuin jaksaa Julia? kysyn toistamiseen; On kaikki hyvin, kun vain hän voi hyvin. BALTHASAR. Hän hyvin voi, ja siis on hyvin kaikki. Haudassa isäin luona ruumis nukkuu, Mut sielu elää seurass' enkelein. Näin, kun hän sukuhautaan laskettiin, Ja tulin siitä heti tuomaan tiedon.
Segebadenista oli suorastaan naurettavaa, että sitä epäiltiinkään. Kukahan ikinä lienee ollut kahden vaiheella, kun on valittavana vankeus vieraassa maassa tai isäin valtaistuin? Hubert myönsi kyllä tämän oikeaksi, mutta kuka takaa, etteivät mahtavat Pietarissa riennä vapauttamaan ruhtinatarta ansaitaksensa itse palkinnon? Sitäpaitsi onhan pieni Iivana
Vaikk' kultapilvein loistohon kotomme vaihtuis tää, tasalle tähtikarkelon, miss' ilo sointuis itkuton, ain' aatostemme määränpää ois raukat rannat nää. Maa tuhatjärvi, kantelon, vakuuden vanhan maa, kotomme suoma kohtalon maa isäin, lasten, kaitkohon sua tyyni miehuus, aikain taa ain' ollos vapaa maa!
Hän teitä kiittää halaa täst' ilopäivästään: ei työtä uljahampaa hän nähnyt ikänään. Jumalan kiitos, vielä on meissä voittajaa, viel' elää isäin henki, ei puutu miestä maa.» LUUTNANTTI ZID
Iloiten ja toivoen sanoi hän kerta toisensa jälkeen itselleen, että jos Suomen kansa saisi kasvaa sivistyksessä, ei ainoastaan ulkonaisessa, vaan sydämen sisäisessä sivistyksessä, jos se uskonnollisuus, joka nyt monella oli ainoastaan isäin perintönä, muuttuisi jokaisen itsekohtaiseksi vakaumukseksi ja hänen elämänsä ojennusnuoraksi, ei voisi mikään tätä kansaa kukistaa.
Onko se todella helvetin janoa, joka kurkkuani kuivaa, vai onko se osuuteni isäin perinnöstä? Kun nyt voisi nauraa, nauraa niin, että seinät tärisisivät ja nukkuvat heräisivät! Niin, nukkuvat heräisivät, sittehän siitä olisi jotain hyötyä.
Vain koira vinkuu, kunnes sen vei vieras ruokain ääreen: Jos palaan niin ja lähenen, kenties mua tarraa sääreen. Ma kevein rinnoin laivassain jään merten kuohinaan. Vie, minne viet mun, kun et vain vie rantaan kotimaan! Te terve, tyrskyt raivokkaat! Ja kun käyn tuulten myötä, taas terve, rotkot, erämaat! Maa isäin, hyvää yötä!
Tokko vanha siirtyy tieltä, viulu soittaa muiston kieltä: Häät on jälleen uljaat hällä, päälle uusi valkopaita, valmistettu kultalaita Tuonen neidon värttinällä Hän, mi lauluja jäi vaille, vierii isäin laulumaille. SYYST
Ja Latun emäntää kauhistutti ajatus. »Herra Jumala, elä rankaise minua vihasi jälkeen ja ansioni mukaan!» Mutta syytönhän Liisa olisi vielä? Millä hän olisi ansainnut sen rangaistuksen kuin Tolpan Anna? »Minä etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle kolmanteen ja neljänteen polveen», lausui hän ääneen. Mutta millä hän olisi rikkonut Jumalan mielen enemmän kuin muutkaan. Niin no, millä Kreetakaan?
Hanna, niin hän on toistaiseksi asian puolella sydämmestään ja sielustaan. Mutta kuinka sitte, jos Erik, kuten toivon, kohta naipi ja tänne tulee uusi emäntä, sitä asian puolta hän ei liene vielä tarkoin punninnut. No, minä olen sitä varten asettanut niin, että Erik siinä tapauksessa saa hoitoonsa vanhan isäin kartanon Hilnäisin tuolla puolen jokea.
Päivän Sana
Muut Etsivät