Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Me arvoon laulamme raskaan työn, Joka kärsii, uskoo ja luottaa; Maan ympäri laulamme taikavyön, Joka kansan yhdeksi juottaa; Me Suomeen laulamme vapauden tunnon, Ja esi=isäin tarmon ja kunnon Me laulamme kansaan nousevaan Yli avaran Suomen maan. Liitto 1902.
Sen minä sanon kaikkien Suomen poikien nimessä sinulle ja samassa kaikille tytöille, ettemme pelkää enempää wihollista kuin omaa henkeämmekään, kun kysymys on isänmaan pelastamisesta; wielä elää Suomen pojissa esi=isäin henki", sanoi poika puolisuuttuneena. "Saapa nyt nähdä! Kauan ei tarwinne odottaa, ennenkuin on täytymys ryhtyä sanasta tekoon", sanoi tyttö jäykästi.
"Hyvä," sanoi vuokramies malttavaisella äänellä "miehen, jolla on luja tahto, täytyy käydä omaa tietänsä." "Ja parasta, mitä ymmärtäväinen mies voi tehdä, on se, ettei hän häntä ehkäise. Mr Saunderson, ojentakaa minulle kätenne. Te olette niitä miehiä, jotka saattavat hyväin isäin poikia muistamaan omaisiansa; ja minä muistan omaisiani, kun sanon: Jumala teitä siunatkoon!"
Veet tyrskyilee, käy tuulet yön, soi lokkein kirkunaa. Päin päivänlaskun säihkyä käy tiemme myrskyn myötä; hyvästi, aurinko, ja sä maa isäin, hyvää yötä! Vain hetkeks päivä peittoon jää, tuon aamun jällehen; voin vettä, taivast' tervehtää, mut synnyinmaata en. Sä tyhjäks uljaan linnan näät, jäi telkeet portin suulle: Pihalla versoo ruohonpäät, ja ulvoo koira kuulle!
Rikkaat miehet Amerikassa ovat joko rikkaiden isäin poikia jotka, kumminkin ne, joita minä olen nähnyt, ovat sangen arvottomia, tahi myöskin asioitsijoita, jotka oman työnsä kautta ovat varallisuutensa hankkineet. Mutta kuinka moni löytyy heidän joukossansa, joka ei rikkauksia kerätessänsä olisi uhrannut jaloimman luonteensa?
Jokaisen heimon pää on valitsematta oikeutettu... Niin oli ennen... Kuka muutti?... Kuka polki isäin säännön? EILA Varo! Veenien nyrkit kohoovat. MERTSI Hän puhuu niin vakuuttavasti!
Tästä miettimisestään herätti hänet munkki, joka käski heitä seuraamaan itseään, lausuen sanansa hiljaa, sillä huolimattomuudella maallisista asioista, mikä asui tai kumminkin oli asuvinaan noiden pyhäin hengellisten isäin sydämessä.
Mut Nabot kuninkaan On köyhä alamainen, Perintöosanaan On viinitarha vainen, Siin' yötä päivää uurastaa, Palvellen Herraa Jehovaa. Komeutta palatsin Se viinitarha varjos, Hopeaa, kultaakin Kuningas siitä tarjos, Mut isäin perintöä pois Ei Nabot kultaan vaihtaa vois. Maa kallis isien On kallis hänellenki, Ennenkuin antais sen, Niin menköön vaikka henki.
Parempi oli se suusanallisesti hänelle kertoa. Mutta painajaisesta oli päästävä, isäin rikokset olivat sovitettavat. Kumpahan vain löytäisi sopivan keinon... Unohtaa niitä ei voinut, ne seurasivat kaikkialla kantapäillä... Arnold meni saliin. Katsellessaan isänsä kuvaa hänen rintansa alkoi riehua. Sinäkin! hän huudahti. Hän haki työhuoneestansa ison kirveen, kohotti sen kuvaa vastaan. Kuole!
Ei koskaan liene vanhurskaan Jumalan omat pyhät sanat paremmin toteentuneet kuin ne tässä paikkakunnassa toteentuivat, nimittäin nämät: "Minä Herra sinun Jumalas olen kiivas Jumala, joka etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle kolmanteen ja neljänteen polveen, jotka minua vihaavat".
Päivän Sana
Muut Etsivät