United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Näistä tee taikasi: toukasta, joka kirkon seinäpuuta jäytää, vedestä, jolla kastaa, viinasta, jota verenä juottaa, ja leivästä, jota lihana syöttää. Ne sekoitat multaan, jonka kirkon kynnyksen alta kaivat.

Tämän tulkitsi Jukke siten, että Hanna lapsilleen juottaa maidon ja syöttää kerman ja sentähden kuivaa emännän kynsiin lehmien anteet. Tämän uskoi Topias hyvin ja rupesi vihaamaan Hannaa ja Hannan lapsia. Hanna koetti puolestaan selittää, että syy on siinä, kun Jukke juopi maidon ja syöpi kerman, mutta Topiaskin tahtoi enemmän uskoa Jukkea kuin Hannaa.

Ken lähteen käskee lorista? Mi on hän nimeltä? Myrsky riehuva siihen vastaa: Suur' on vaan Jumala! Suur' on vaan Jumala! Ken merta syvää vyöryttää? Ken pilvillä juottaa auringon? Ken rantaa aallolla nuolettaa? Mi on hän nimeltä? Rientävä tuulonen laineelle kuiskii: Suur' on vaan Jumala! Mikä ihmeellinen voima jumalallisessa nimessä!

Huomenna on kallittava Pekurisen viikatteet... No joko sinä aloit? Jo... Mutta eihän siitä mitä tullut, kun se ukko hyväkäs tuli siihen ihan keskellä parasta paikkaa... Tuskin ennätin vielä myllystäkään puhua, kun jo viskasi ukon. Vai sattui se ukko! Sattui... Ja on vielä äkäinen. Sinun pitää sitä ukkoa juottaa. Ei siitä muuten kauppoja tule. No sitä minä jo olen arvellut.

Hänelle sattui mieleen, jos koettaisi juottaa tuota miestä humalaan, niin kenties sillä tavoin päästäisiin hirmuisen salahankkeen jäljille. Paljonkos naulasepän pää sietää, ennenkuin on humalassa! Toinen haarikallinen olutta oli jo saattanut hänet aivan pyörälle ja tuskin vaan sai hän kielensä liikkumaan. "No nyt!" ajatteli János-konstapeli mielessään.

»Ajattelinhan minä sen juottaa, mutta arvelin, jotta kun tässä ei ole omituista Anna Liisaakaan, niin kukapa niitä siinä syöttää ja elättää... Onhan niitä siinä jo entuudestaankin, kun viisitoista lypsävänkin päätä puree heinää poikki...» »Onhan siinä... Niititkö sinä tänä kesänä sen luhtaniitynvilkastui puhe.

Tyttöjen oli pitänyt niidenkin juoda ... niidenhän sitä vasta oli pitänytkin ... ei ollut auttanut mikään ... eivät olisi oikein viitsineet herrain juomia juoda, mutta »puukhollari» otti kiinni ja uhkasi juottaa väkisin; vaan eipä ollut sekään omin jalkoineen kotiin päässyt ... muiden oli pitänyt kahden puolen kainaloista kannattaa.

Mitähän tuo on, jota niin vähän on. Ei se ole paljon mitään, onpahan vain näin: Ette te tytöt tiedä vielä miten käypi markkinatiellä, pojat kun juottaa viiniä, puoleksi onkin rommia. Mekö ei tunnettaisi rommia viinistä eroittaa? Mitä vielä, ennenkuin tekee iloiseksi. Olisi siinä kauankin kestänyt kiistaa, mutta kontramiesten peli loppui ja Eerikka huudahti: Voitto on meidän!

Mutta kun Matti kiskaisi ohjaksia, ensin oikeaa, sitten vasenta, niin täytyi takastenkin yhtyä yhteen tahtiin. Matilla oli aina tapana juottaa hevostaan Talvilahden pohjukassa Huttulan talon vesiavannosta. Ja vanhalta muistilta poikkesi sinne tamma nytkin. Ka-ka-ka! Matti ei olisi nyt muistanutkaan, mutta tamma vei väkisin. No, menehän sitten! sanoi Matti ja antoi tammalle vallan.

Tuota ihmettelivät piiat suuresti ja kyökkipiika arveli: "Aikovatkohan niin vieraitaan juottaa, etteivät nämä ruokaa tarvitse". Rouva ei tiennyt, eikä huolinut näistä mietteistä; hän istui yhä herrojen kamarissa. Hän näytti tosin vähän levottomalta ja Antero huomasi, miten hän kerran kummallisesti nyykähti kapteenille. Kaikellaista, mitä ainakin pidoissa, puhuttiin.