Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Jos esi-isämme olisivat tunteneet Ionen, olisivat he laatineet toiset lait.» »Oletko tällaisia kohteliaisuuksia Roomassa oppinut?» Arbakes virkkoi voiden tuskin kiihtymystään hillitä. »Ei ainakaan Egyptiin asti tarvitse mennä kohteliaisuuksia oppimaan», Glaukus pisti väliin huoletonna kellukallaan leikkien.
Mistä se tuli, että hän oli niin raastanut saadakseen hänet kaikkine hänen huolineen, suurine sukuineen, joiden köyhyys sitten oli raskaana taakkana hänen hartioillaan? Mutta nyt olivat surun päivät menneet, nyt hän sai huoletonna nauttia elämästä, nyt hän sai palkan hyvyydestään ja auttavaisuudestaan... Kaikkia näitä hän mietti siinä istuessaan, hajamielisesti kuunnellen puhetta ympärillä.
Huoletonna, rauhallisena ja, miksen myöntäisi sitä, täydellisesti onnellisena laskeudun minä selkäkenoon, perälautaa vasten nojaten, peräsimen varsi kainaloon suljettuna, ja arvaten sen nykäyksistä niinkuin valtasuonen käynnistä »Tiirani» pienimmätkin tunteen ilmaukset.
KUNINGATAR. Sen takaan; minust' olkaa huoletonna. Pois piiloon, hän jo tulee. HAMLET. No, äiti, mikä asiana? KUNINGATAR. Isääsi, Hamlet, kovin loukkasit. HAMLET. Isääni, äiti, kovin loukkasitte. KUNINGATAR. Hamlet! Se vastaus on löyhän kielen. HAMLET. Ja kysymys se oli herjan kielen. KUNINGATAR. Mit' aiot, Hamlet? HAMLET. Mikä asiana? KUNINGATAR. Mua etkö tunne?
Oi sisareni, kuinka taidat viipyä, kuinka astella noin huoletonna sinä, koska en saa hetkeksikään rauhaa minä? Ihailetko tämän illan kauneutta? Onhan se ihana ja laulelevat pienet linnut, mikä metsän tutkaimilla, mikä lennellen kirkkaan taivaan alla.
Kun oli rutakon kirkonviiri sattunut matkalle ja se oli Sipolan ukolta lakin repässyt, silloin oli ukko herännyt ja sanonut: »Voi kun lakkini putosi.» Lappalainen sanonut: »Aika sitä nyt on hätäillä, jo ollaan yhdeksännellä kirkolla.» Ukko oli nukkunut jälleen ja aamulla oli löytänyt itsensä oman pirttinsä pöydän päästä miessä huoletonna.
Palkitkoon Rooma lemmell' eloon jääneet, Ja niille, jotka nyt vien viimelepoon, Se haudan suokoon esi-isäin viereen. Täss' suovat gootit levon miekalleni. Omistas huoletonna, julma Titus, Viel' annatko sa poikas hautaamatta Kamalaa Styxin rantaa harhailla? Nuo veljein viereen viekää! Levossa maatkaa, isänmaanne uhrit!
Pappa käski sinun tulla alas, sanoi hän vintikamarin ovesta Gabrielille, joka virui vuoteessa, ja huoletonna soitteli liimalta haisevaa harmonikkaansa. Gabriel, ihan kuin olisi aavistanut jotain, nousi nopeasti, ja meni Uunon edellä alas, harmonikka kainalossa. Uunosta näytti, että Gabrielkin oli kalvennut. Pappa odotti alhaalla, vintikäytävän oven luona.
Ei tiedä, vaikka hän armahtaisi. RISTO. Se olisi mainio asia. Silloin saisin olla pojasta ihan huoletonna. LEENA-KAISA. Niinpä minä menen. RISTO. Tehkää se. Minä tulen jäljessä niin pian kuin olen vähän siistinyt itseäni. LEENA-KAISA.
Alussa ei Hirventappaja voinut vapautua jonkunlaisesta epäluulosta metsäläistä kohtaan; mutta kun hän huomasi tämän aivan huoletonna ja väliä pitämättä poistuvan, rupesi hän valmistamaan poislähtöä ja lykkäämään ruuhta vesille. Tässä toimessa oli hän ollut minuutin tai pari, kun hänen nopea ja tarkka silmänsä, sattumalta vilaisten maalle päin, huomasi että häntä uhkasi mitä suurin vaara.
Päivän Sana
Muut Etsivät