Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Hän puhui hajamielisesti ja näytti, kuin olisi hän puhuessaankin vain miettinyt, miten paljon hänellä oli jälellä palkastaan. Eugeniin teki Julia neidin puhe vastenmielisen vaikutuksen. Hän oli juuri aikeissa kysyä jotain, mutta vaikeni, rypistäen otsaansa. "Miten paljon tahdotte?" sanoi hän lyhyesti, toistaen äskeisen kysymyksensä. "Voinko saada 50 kruunua?"
Vietetään nyt täällä oikein hauska ja iloinen päivä ... niinkuin olisimme jossain ulkomailla, jossain aivan tuntemattomassa seudussa ... niinkuin siinä kaukaisessa vedentakaisessa huvilassa, jonne minä aina kuvittelin, että te minut halki ilmojen lennättäisitte. Olavi ei osannut siihen oikein mitään vastata, tuijotti vain häntä hajamielisesti silmiin.
Vinitius hymähti hajamielisesti ja vastasi: "Pysyn kuin pysynkin." Mutta hänen sieramensa laajenivat ja hän hengitti kiivaasti. Petronius katseli häntä ja kohautti olkapäitään. "Hän ei ollut filosofi sestersinkään edestä. Tästä Marsin pojasta ei minun ikinä onnistu tehdä ihmistä." Vinitius ei kuullut, mitä Petronius sanoi. "Nyt he ovat Carinaella," puheli hän itsekseen.
"Se on niin sanoakseni koristettu." "Niin, koristettu," toisti Kenelm hajamielisesti. "Niin on aina sellaisten rakennusten laita, jotka vähitellen lavennetaan. Olen kuullut äitini sanovan, että kun Melville tai Mrs Cameron ensin sen ostivat, oli se tuskin parempi kuin työmiehen mökki, siihen kuuluvan maatilkun kanssa.
Te annoitte jonkun paperin hänelle? kysyi hän tyynesti, hymyillen kirkasta, peilailevaa hymyään. Niin, vastasi Johannes hajamielisesti. Se oli vain eräs vanha velkasitoumus. Entisiltä ajoilta? kysyi Irene vielä, luoden pitkän, veitikkamaisen katseen häneen. Niin, entisiltä ajoilta. Se oli jo molemmin puolin suoritettu.
Iloissaan arvonsa koroituksesta oli hän vallan unhottanut heidän entisen keskustelunsa. "Ah, niin, niin", vastasi hän hajamielisesti, "mutta jättäkäämme se asia toistaiseksi! Eihän siinä kiirettä, Anna kulta! Nyt on minulla muuta mietittävää kuin sitä juttua. Siis myöhemmin, myöhemmin! Ensiksi tahdon onnitella rouva kanslianeuvoksetarta!
Jos hän nyt tulee ulos ja yht'äkkiä näkee teidät, niin kuolee hän pelkästä ilosta.» »Sanokaa hänelle, että minä elän», pyysi Miihkali ja Maija Liisa läksi. »Oletteko te nainut mies?» kysyi Kaska ihmetellen. »Olen.» »Sitä ei ole kukaan tiennyt enkä minäkään», sanoi Kaska oudoksuen. »En minäkään», toisti Miihkali hajamielisesti.
"Minä saatan teidät heti alas asuinhuoneisiin malttakaa hiukan, silmänräpäys vaan! Minä lasken ensin käsikirjoituksen talteen." Hän meni pöydän luo ja käänteli hajamielisesti, pää kumarruksissa, paperiansa. Sillä välin hivutti hän lakkaamatta otsaansa, sitten ohutta harmaata partaansa ja vaipui viimein hitaasti nojatuoliinsa.
Vihdoin he käänsivät tuolinsa vastatusten, niin että he käsivarsillaan vetivät pöytäliinan vinoon, ja Berven pyysi hajamielisesti saada teekannun siirretyksi pois takaansa. Alette tunsi vähitellen kasvojensa jäykistyvän, niin kokonaan liikaa hän tunsi siinä olevansa.
Minusta tuntuu niinkuin joku hirmuinen paukaus olisi tulossa", sanoi Kirri huolehtien. "Ja se paukaus on semmoinen, että tulta säkenöitsee ja kuolleet heräävät haudoistansa", sanoi Katru hajamielisesti ja vuorostansa epäillen. "Jopa sinä nyt hourailet! Eihän tuo toki viimeisen päivän paukaus liene", sanoi Kirri kauhistuen. "Enpä oikeen tiedä miten se on, mutta paha minun on olla.
Päivän Sana
Muut Etsivät