United States or Liberia ? Vote for the TOP Country of the Week !


PAAVO. Tarkoitin vain, että onko kapteenin housut sellaisella taklaasilla, että pysyvät vyöttäkin? Kai ovat, koskapa vyö joutaa. JUNKKA. Tuossa. PAAVO. Kiitoksia, kiitoksia. Tämähän on niin komea vyö, että voisi olla housuittakin! Hih, kuin tuntuu elämä huolettomalle ja helpolle. Nyt minä voisin vaikka tanssia engelskaa. Ja kun tullaan Italian rantahan.

Viho viimein tuli matami sanomaan, että maisteri oli sairastunut ja pojat saivat luvan tällä kertaa! Hih pojat Teerimäelle! Nuolena lensi poikajoukko ovesta ulos, tyrkki ja kupperehti kartanolla, heilutti lakkeja ja toivoi, että maisteri vielä huomennakin sairastaisi ja vielä sittenkin! Ja kohta saivat "katurakit" nähdä, kellä se mieli teki ja ketkä ne mäellä herroina olivat.

"Sen minä heti sanon: Hän olisi sanonut: Kas, tuota itserakasta narria, joka noin pöyhkeilee moista kovin vanhanaikaisesta tulipunasesta verhostaan hih, hih, hii! madame, niin olisi hän sanonut ja..." Samettikukka alkoi jatkaa, vaan tulpaani huusi kovin äkeissään: "Vaiti, hävytön! tää on kunnian loukkaus; kuulkaa, liljat, ruusut, orvokit, kellokukat, tuhatihanaiset, kuulkaa, kuulkaa! neiti samettikukka on loukannut minun kunniaani, minä vaadin hyvitystä!"

Ja lempivät ne vaikeroi: "Ai, kuolen, voi!" Mut kuolo ei sen tuskaisempi: "Ai, ai"sta tulee "ha, ha, haa;" Näin kuoloss' elää lempi. "Ai, ai, ai", sitten "ha, ha, haa" Niin, ai, ai, ai, ja ha, ha, haa. Hih hei! HELENA. Totta totisesti, lemmessä nenännipukkaansa myöten.

"Hih, hih, hih, huh, huh, huh, hah, hah, hah; Jesus ole kiitetty; Jesus ole kiitetty; eipä uskalla Tapani meille syntiä anteeksi todistaa", ja näin hyppien ja huutaen meni joukko kirkolle päin. "Menemmekö seuroihin?" kysyin Leenalta jälleen, puun alle istuttuani. "Mennäänpä kerran", sanoi Leena. "Mutta minä tulen myös", arveli Kölliskö. Seurat olivat eräässä talossa kirkon luona.

"Kaksi pulloa samppanjaa" ... huusi Huima... Ei siinä kauvan viipynyt, kun ne olivat pöydällä. "Anna sen hoikkakulkun vaan pulputtaa... Tässä on poika Tuutarista, jok'ei likkoi pelkää ... hih! meidän pojat, sa ... ankkaljaa vaan, niinkuin suuret herrat."

"Niin", vastasi Dwining ylenkatseella, "mun muka pitäisi turvata rasvaiseen munkkiin, joka hih, hii, hii! ei itsekään ymmärrä sitä lampaanlatinaa, mitä kartasta lukien jätkyttelee. Tuommoinen muka olisi sopiva neuvon-antaja miehelle, joka on sekä Espanjassa että Arabiassa tieteitä harjoittanut!

"Hih waan!" kiljahteli Heikki tawasta edelleenkin. "Mutta kerta wielä ... wähän wielä ... sehän tuntui tekewän niin hywää ... wähän waan ... ei paljoa..." höpisi Heikki itseksensä, kaiwellen pullon tulppaa, samassa kun hewonen oli masentunut käwelemään. Sen käsiinsä saatuansa naukkasi hän siitä taasenkin, noin waan wähäiseksi lisäksi entiselle. Nyt tuli hänen nykyinen olonsa entistä ehommaksi.

Saatte kuulla, niin sitte voitte sanoa, olenko kade vai en!" "No, sanopa sitte!" vastasi Petter. "Sanohan toki!" "Sanonko sen sinulle, talonpoika! Hih, sinua ohrasäkkinesi! Sinun syysi se on, sanon minä, että minä istun täällä! Tunnetko kauppias Paavo Hörningin, sinä? Et, vai et; mistäpä hänet tuntisit. No, hänellä oli ohrankauppa.

Ell'et nyt hyvällä ota naukkua, niin, totta vie, pääkalloosi saat koko pullon. Kas niin vaan hih! kallista paremmin, no niin. "Tattis mamma, sanoi Lotan Mikko." Kyllä sinusta miestä paisuu, kun vaan joutuu. Jos akkasi sinuhun suuttuu, niin juo, Jos kellarist' viinakin puuttuu, niin juo. Ota sitt' itselles toinen akka,