United States or British Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Etenkin oppineet seurat kilpailivat saadakseen hänet kunniajäseneksensä, eivätkä Pietarin ja Firenzen akatemiat olleet ensimmäiset eivätkä ainoat, jotka katsoivat kunniakseen päästä lähempään yhteyteen tämän pohjolan tiedemiehen kanssa. Linné itse oli mielissään näistä kunnianosoituksista eikä salannut niistä johtuvaa iloansa.
Mutta vielä huomattavampia, kuin oman kohtaloni muutos, olivat yhteiskunnallisella alalla tapahtuneet muutokset. Tri Leete selitti minulle uuden asiain järjestyksen. Yksityisten liikeyritykset olivat lakanneet. Valtio pitää 20:nnen vuosisadan lopussa huolta kaikista yrityksistä, joita ennen yksityiset henkilöt tai seurat ja yhtiöt olivat panneet alulle ja johtaneet.
No sattuupa somasti, että tulee ventovieraana taloon, ei tiedetä, kuka on ja mistä on, vanhan ystävän ainoa poika. Me oltiin toki niin hyvät tutut ja ystävät, ettei enää paremmat voi. Monet seurat kävi täällä pitämässä ja monet yöt nukkui tuossa samassa aitassa, missä tekin. Oli mammannekin usein mukana, virkkoi vanha emäntä.
Kuulinhan minä, näen mä, viikolla, että Liitteelässä on seurat, ja suuri veisuutalkoopa kuuluu olevankin. No sinneköhän se isä meni ja ei puhunut meille mitään. Onpa se ennen sinne muitakin hätyytellyt, arveli Jahvi. Sinne se meni, vakuutti vieläkin Hermanni. Ja katsotaanpahan, onko siijooni kirjavasussa.
Hän oli aina vaan yhtä täyteliäs, yhtä iloinen, yhtä punakka kuin ennenkin; olisipa luullut, ett'ei ikä eikä vaivat hänen pystyisikään. Sitäpaitsi oli hänen henki-ihmisensä elossa. Kuuluen heränneitten kantaväkeen, oli Lampelan emäntä usein näiden seuroissa sekä kutsui seurat usein kotiinsa.
Olisin kyllä saattanut odottaa' kunnes viimeiselle kirjaukselleni lähettäisitte vastauksen, mutta sitte olisi jäänyt koko joukko jos ei kaikkikin aika runokeruusta pois, ja Seurat eivät suinkaan olisi antaneet mitään, niin että jos olisittekin tahtova minua luoksenne, niin se olisi tullut Teille paljoa enemmin maksamaan. Nyt toivon toimittavani yhdellä tiellä kaksikin aivan tarpeellista asiaa.
Seuraavana päivänä pidettiin Leppiniemessä suuret seurat, joihin keräytyi sadottaisin "uskovaisia" ja "uskottomia". Kymmenittäin tuli uusia "kristityitä", niiden muassa myös entinen Leppiniemen Saara.
Uudet olot ... uudet toimet ... uudet seurat ... uudet ... hm... Ja maisteri tunsi tuossa sydämmen alla semmoista kummallista puristusta. Hän sytytti papirossin, mutta se vaan pahensi asiata. Oikein rupesi vatsaa kivistämään, ei juuri kivistämään, mutta se tuntui vaan niin kummalliselta, ja yhä kummallisemmalta se tuntui, kuta lähemmäs tultiin kestikievaria.
Eikös täällä ... missä ne oli ... vasta olleet seurat ... ja enkös minä ollut siellä? Olihan täällä ... mutta ne olivat eilen illalla, ja nyt on jo maanantai-ilta ... elkää sitä muistelko. Ettekö tahtoisi vielä? Hän tarjosi minulle maitokupin, mutta minä työnsin sen pois. Eikös siellä ... emmekös me siellä ... pahennuksenhan me siellä teimme?
Vasta sitten kun hän oli sen neuvon antanut, hykähytti häntä se, että hän oli sen antanut. Karoliina ilostui siitä niin, että puristi hänen kättänsä. Ehkä tulet huomenna kanssani, niin mentäisiin seuroihin täällä on Ilpolassa häät ja seurat mutta ei sinun tarvitse, jos et tahdo. Ei, kyllä minä päinvastoin hyvin mielelläni.