Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Vaikka hän uhalla kokisi nukkua, ja vaikka hän sitoisi huivilla korvansa, ettei minun kolkutustani ja kolistamistani kuulisi, niin sittekin sen pitää herätä ja silloin hän herää huomaamaan, että ... kyllä olisi ollut hänenkin sielulleen parempi, jos Herra olisi hänelle ynseyden ja maallisen viisauden asemesta antanut jotain muuta... Sillä mitä tekee ihminen liialla viisaudella.»
Hepo juoksee, tiuvut soipi, kulkuset kilahtelee. Kaukana rinteillä metsäisillä jo kiteet kimaltelee. Anja silmänsä aukaisee. »Mikä loistaa mun silmäterään? Miksi niin minun sielussani kultaiset kuvat herää?» »Päivällä vaan on hopeat ja kullat vaan on kuilla. Eihän se ole kuin aamun koitto mun orhini vemmelpuilla, orhini yksi-öisen tään, jolla yhden yön ma ajan.
Vihdoin hän syöksähtää äitinsä luo, riuhtoo häntä käsivarresta ja Lovisa herää, kuullen tyttärensä läpitunkevan hätähuudon: "minä olen tappanut lapseni!" Lovisa kavahtaa sängystään, katsoo Helenan kauheasta tuskasta vääristyneitä kasvonpiirteitä eikä tahdo uskoa silmiään eikä korviaan. Vihdoin hän ymmärtää, että Helena on maannut lapsensa kuoliaaksi. "Toinnu, Helena!" sanoi nyt Lovisa.
Hän ei istu enää sormet korvissa eikä torku Livin lukiessa Raamatusta; sillä Aslakissa usko herää, vaikkapa kaikki vielä on hämärätä hänelle. Liv on puhunut paljon hänelle Gunnar-isästään, vaan ei Aslak tahdo ottaa sitä kuullakseen. Itse on Liv kulkenut ympäri seudussa kuulustelemassa kuinka oli hänen isänsä laita.
Sillä ketä muuta paitsi rottia ja nahkasiipiä vastaan täällä voisi taistella, jolleivät nuo julmannäköiset muinaisajan edusmiehet herää henkiin minua häiritsemään? No no, se on velvollisuuteni luullakseni, ja se on täytettävä.»
Kuka voisi luetellakaan kaikkia näitä pelastavasta rakkaudesta syntyneitä lukemattomia laitoksia, puuhia, pyrintöjä, toimia ja yhdistyksiä? Ja joka päivä herää eloon aina useampia senlaisia ikään kuin kastehelmet päivän sarastaessa. Ja nämät jumalallisen rakkauden muistomerkit ovat vakavana muistutuksena maailman lapsille.
Vasta myöhemmin hänessä herää kaiho uudelleen eloon se kaiho, joka ei voi sammua, ennenkuin päämäärä on voitettu ja korkeampi itse löydetty, ja silloin hän omasta halustaan lähtee Pohjan neitiä kosimaan.
Tämän huomaamme niistä, jotka sairaana ollessaan ovat ruvenneet inhoamaan jotakin juomaa; jälestäpäin he eivät voi syödä eivätkä juoda mitään sellaista, jonka maku muistuttaa tuota juomaa, ilman että sama inho heissä herää. Samoin he eivät voi ajatella lääkkeiden synnyttämää vastenmielisyyttä ilman että tuon maun mielle selvänä palaa heidän mielikuvitukseensa.
Voi houkko muu ystävän'!" "Oi heretkää, mua kuulkaa, Pois leikki nyt veikkosein, Jo lauluun kanssani tulkaa Taas vienoisin sävelein. "Niist' ei mun armaani herää, Ei siit' ole huolta, ei! Niin nukkuvi hän täll' erää" "Mitä, hänet Tuoniko vei?" "Ei toivon tähtönen paista Nyt enään ikkunastans, Mut tuolta taivahan laesta Se täst'edes vilkkuvi vaan!
Pesevät ... pesevät... Ei Hinkki herää. Nyt menee meren maininki jo yli pään, ja Hinkin ruumis alkaa hiljaa kellua, niinkuin kätkyessä, kunnes vesi vetää sen syvemmäksi, vielä syvemmäksi, vielä syvemmäksi, ja se vihdoin painuu näkymättömäksi meren pimeään nieluun.
Päivän Sana
Muut Etsivät