Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
"Astutko ulos?" huusi Tapani, jonka kiukku muuttui raivoksi, "tai, Jumal' auta, noudan luodikkoni ja pamautan kalloosi! Kyllä minä tiedän, mihin tähtään". Nyt kuului liikkuminen kellarista ja kohta astui Hannu ulos kalpeana, seisahtui rättärin eteen, ojensi kätensä ja sanoi: "sitokaa!" Sofian huulilta kuului kamala huuto ja hän kaatui tainnotonna kellarin eteen.
Mutta kiltti Hannu! Minähän se olen! Päästä minut! Päästä minut! RIITTA. Ainoastaan pari sanaa ... käännyhän toki ja katsahda minuun. HANNU. Katsahtaa sinuun! Ei kiitoksia! Sen saisin kalliisti maksaa. RIITTA. No, mutta kuulehan... Ei, ei! Se ei auta! Minä en uskalla katsoa sinuun, enkä tohdi kuunnella sanojasi. Mene tiehesi, äläkä koetakaan houkutella minua mieheksesi.
Juuri kun Aina lauloi viimeiset säkeet, tulivat Kirrilän nuoremmat pojat, Esko ja Hannu, saliin. He olivat perineet kaikissa asioissa vanhempiensa mielipiteet, sillä he olivat kaikissa vanhempiensa keskusteluissa kuulemalla osaa ottamassa.
Hautakumpu luotiin kivistä vainajien yli, ja hengellinen, harras rukous luettiin heidän sielujensa autuudeksi. Seuraavana päivänä matkustettiin vähemmän, sillä Hannun täytyi lähteä hankkimaan ruokaa koirille, jotka olivat olleet koko vuorokauden syömättä. Puolipäivän aikaan tehtiin pysäys. Hannu luuli läheisyydessä olevan hylkeitä. Yksi reki tyhjennettiin sen vuoksi.
Mutta että Hannu kuninkaassa oli kaikkien enin syy ollut Suomen kärsimyksiin, sitä ei kukaan silloin aavistanut. Vihdoin tapahtui, että Paaston-aikana 1501 suuriruhtinaan lähettiläät tulivat Ruotsiin ja Tukholman raastuvassa kuninkaan ja neuvoskunnan edessä esittivät sovinto-ehtonsa.
Vähäisen ajan päästä taas pursi lenteli laineilla, mutta nyt etelämpää suuntaa, Maksamon saariston puoleen. "Pohjanpiltti on armollinen tänä vuonna", arveli taas Hannu Hannunpoika, kun kaikki oli suorassa.
"Wiholliset owat wieneet Ingan wankina pois; pelasta lapseni!" huusi Wilppu yhä. "Wiholliset wieneet Ingan! miten minä hänet pelastaisin?" änkytti Hannu pelästyneenä. "Totinen rakkaus woipi paljon yritä, uskalla!" kehoitti Wilppu tuskissaan. "En minä häntä woi pelastaa; jok' on mennyt, se on mennyt", soperoitsi Hannu.
Sitten Hannu otti pyssynsä mennäksensä metsästämään. Robert ja lääkäri olivat valmiit seuraamaan häntä. Hän oli Eskimoilta kuullut, että vähän kauvempana olevassa lahdessa oli sarvivalaita kosolta. Tämä saattoi kapteenin varustamaan veneen, jolla hän metsästyskumppanineen lähti mainittuun lahteen. Tunnin soudettuansa he saapuivat lahteen.
Jos minä nyt soittelen sinulle, jotta sinä tanssit itsesi aivan mielettömäksi ja vihdoin, syökset kuperkeikkaa kosken kuohuihin mitäs siitä arvelet? HANNU.
Sitä en tahdo salata". Hetken päästä hän lausui: "Mutta sinä Hannu nyt ehkä saat käräjäjutun niskoillesi! Se kyykäärme lie sitä tarkoittanut, kun sanoi: 'voidaan puhua jossakin toisessa paikassa'". "Tätä poikaa ei viedä käräjiin!" sanoi Hannu kopeasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät