Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025


VIKTOR. Elä leiki tulen kanssa! SYLVI. Mitä sinä tarkoitat? En totisesti ymmärrä, en luotua sanaa. VIKTOR. Etkö ymmärrä? No hyvä! En minäkään tahdo häiritä sinun rauhaasi. Taivas varjelkoon! SYLVI. Vai niin! Sinä aijot ruveta tässä salaperäiseksi! VIKTOR. Ei, ei, ei se ollut mitään. Ei kerrassa mitään. Minä minä tahdoin vaan tehdä sinut uteliaaksi. SYLVI. Eläpäs valhettele, kuule!

Mutta samaa talon työtäpä se lienee... Saatte siinä nyt Janne ja Kaapus avossasuin odottaa kukaties tovinaikaa... Kas. Eläpäs vaan. Mutta Konsta löysi, kun löysikin jo kopin ja tuolta tuon matkan päästä se nyt nakata virittää tulemaan. Kas niin vaan, Jannen keppi on vastassa! Katsohan, Hermanni, miten Jannea vetää jo kieroksi ja katsohan keppiä miten se on ottamuksillaan. Kas niin!

Et usko, kuinka minun kävi säälikseni, kun näin, miten paha mieli tuli Hintille siitä, kun ilmoitin, ettet sinä tullut etkä aikonut koskaan tulla ... vaan sinua ei ehkä säälitä yhtään... Eläpäs enää, keskeytti Matti. Kuule hyvä mies ... jo olen itsekin sen huomannut. Minkä? selitäpä! Sen, että ylpeys minua yritti riipaista suitsipuolellaan, vaan kyllä se nyt jo heittää.

Siinä on vähintään sata puunaulaa, mutta kun suutari on jättänyt yhden ainoan niistä liian pitkäksi, niin se nyt paraiksi osasi asettua vaivaamaan minun jalkaani." "Riisupas saapas jalastasi ja tunnustele sitä pitkää naulaa!" Esa teki niin, pisti kätensä saappaaseen ja alkoi kopeloida. Sitte näytti häntä vähä niinkuin hävettävän. "Eläpäs nyt mitään! Täällähän se nappi onkin!"

"Sen lurjukset kuin alkavat käydä rohkeiksi ... eläpäs muuta kuin juo pääsi täyteen ja ala kontata ihmisten ristiksi konsertteihin... Ja mistä lie tuon piletinkin siepannut, mokoma, mutta annoin minä sille sentään siksi tuiman lähdön, ett'ei se taida heti ensi hetkessä takaisin pyrkiä..." puheli vahtimestari kumppalilleen ja mahtavana sekä hiukan läähättäen edes takaisin eteisholvissa käveli.

Leuan, kasvojen ja nenähuipun käänteet muodostuivat hymyyn, ystävällisen, hämmästyneen näköiseksi, jonka lävitse torahampaat selvästi pistivät esiin. "Eläpäs nyt muuta!" "Ja sitten minä olen jonkun aikaa ollut perämiehenä ottanut tutkinnon Trondhjemissa." "Niin enkös minä ole sitä sanonut, että te olettekin..." "Elkää ottako suutanns liian täyteen, matami Wahl!

Ei, mun pitää lähteä muuttamaan." "Parhaat silatko sinä ... minne sinä juokset? kuule!" "Tuolla tien varrella pihlaikossa on orava", huusi Kalle ja juoksi sinne päin, kepakko kädessä. "Onko orava! Eläpäs mene, et sinä osaa lyödä kuitenkaan. Anna minulle se seiväs." Poika antoi isälleen seipään ja silloin tämä lähti.

Ja löyhkeliinin sanoi olevan siellä tätisi luona. No, mitäs muuta, minä tänne. HELMI. Mutta hyvänen aika Hyvänen aika, hyvänen aika Mitä sinä hätäilet ei tässä ole vaaraa pikkuistakaan HELMI. Eläpäs, eläpäs Noo, Renne sinä, ole nyt hurjastelematta. RENNE. Hurjastellaan pois, niinkauvan kuin olemme nuoria, vanhoilla päivillä on kyllä aikaa viisastella. HELMI. Vehnäset palavat uuniin. Herkiä!

Rientäkäät apuun meitä kaikki ihmiset! KROUVARI. So, so, hiljaa, junkkari! Sinä hukkaan ponnistelet, mies parka! Käpäleet koreasti tänne vaan! IIVARI. Antakaas nuora minulle! KROUVARI. Vain niin, tässäkö on nyt lintumme, ja niin pahasti takerrettuna paulaan? Ahaa, sinä veitikka! NIKO. Elä sido niin kovasti! KROUVARI. Eläpäs sentään kiristä pahoin kurjan saatanan käsiä!

Häitä kohta vietämme, juhlallisia häitä. Silloin jok'ainoan pitää tanssia kiepotella. Simo. Eläpäs sinä, ihana metsän impi, laske luikuria! Näyttääpä kuin kaikki olisitte hieman huipukassa. Ette aavista mikä kauhistuttava haamu mua vieläkin vapistuttaa. Tullessani tuon haamoittavan kuun valossa välmehtivän metsän läpi, ilmestyi eteeni mies, niin häijyn näköinen kuin itse pentele ja tonttu.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät