Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Aufidius ja hän, he vastakohdat On jyrkimmät, he eivät sovi yhteen. 2 SANANSAATTAJA. Senaattiin joutuun menkää: Cajus Marcius, Aufidioon liittyneenä, Roomaa vastaan Tuo julman sotajoukon, joka riehuu Jo alueellamme ja tiensä raivaa, Tulella polttaen ja rosvoten Mit' eteen sattuu. COMINIUS. Oivan työn te teitte! MENENIUS. No, mitä, mitä? COMINIUS. Sen nyt aikaan saitte.
2 KANSALAINEN. Cajus Marciotako etenkin kostonne tarkoittaa? KAIKKI. Häntä etupäässä; hän kohtelee rahvasta kuin ilmeinen koira. 2 KANSALAINEN. Ettekö muista, mitä hyvää hän on isänmaallensa tehnyt? 1 KANSALAINEN. Kyllä, ja olisimme valmiit hänelle siitä kiitostakin antamaan, jos ei hän itse hankkisi itselleen korvausta ylpeydellään. 2 KANSALAINEN. No, mutta älkää noin herjaten puhuko.
Ylläsanotun sodan aikana lähetettiin eräs Ruomalainen nimeltä Cajus Fabricius muutaman lähettiläskunnan päällikkönä kuningas Pyrrhon luo keskustelemaan sotavankien lunastuksesta ja vaihetuksesta. Pyrrhos otti vastaan lähettiläskunnan mitä hyväntahtoisimmalla tavalla ja tarjosi Fabriciolle kunnioituksensa osoitteeksi kalliin lahjan.
MENAS. Siinä olette oikeassa, herra. Me emme luulleet tapaavamme Marcus Antoniota täällä. Sanokaa, onko hän nainut Cleopatran? ENOBARBUS. Caesarin sisaren nimi on Octavia. MENAS. Aivan oikein; hän oli Cajus Marcellon vaimo. ENOBARBUS. Mutta on nyt Marcus Antonion vaimo. MENAS. Joutavia! ENOBARBUS. Totta! MENAS. Siis ovat hän ja Caesar ijäksi yhteen liittyneet.
LUCIUS. Mies sairas, joll' on puhumista teille. BRUTUS. Ligarius, jota mainitsi Metellus! Käy syrjään, poika. No, Ligarius, mitä? LIGARIUS. Suo heikon äänen tehdä hyvä huomen; BRUTUS. Voi, mihin aikaan, uljas Cajus, liinaan Sa kääriyt! Oi, ett'et olis sairas! LIGARIUS. En ole sairas, jos vaan Brutoll' ompi Käsillä teko kunniallinen.
Sitten hän lankesi polvilleen ja rupesi rukoilemaan koko sillä voimalla, millä ihminen rukoilee, kun hän pelkää kadottavansa rakkaan olennon... Aulus läksi atriumiin, missä centurio häntä odotti. Se oli vanha Cajus Hasta, hänen alipäällikkönsä ja toverinsa Britannian sodista. "Terve, päällikkö," huudahti hän. "Tuon sinulle käskyn ja tervehdyksen Caesarilta.
He näkivät, että keisarikunta oli häviöön vajoamallaan ja etsivät jotakin miestä, joka, kun oli Nerosta päästy, pystyi vammaa parantamaan. Tämmöiseksi muutamat arvelivat Senecaa; mutta toiset ja enimmistö, katsoivat Cajus Piso soveliaammaksi; hän oli siinnyt Calpurnion heimosta ja oi Roman parasten perhetten sukua.
Vinitius ojensi kätensä korkeuteen, ikäänkuin huutaakseen taivasta rakkautensa todistajaksi. Mutta Lygia loi häneen kirkkaat silmänsä ja puhui: "Silloin sanoin minäkin: »missä sinä Cajus olet, siellä tahdon minä Cajakin olla»." "Oi, Lygia!" huudahti Vinitius, "vakuutan sinulle, ettei naista ikinä niin ole miehelässä kunnioitettu, kuin sinua kunnioitetaan minun kodissani."
MENENIUS. Se kummallist' on. MARCIUS. Pois, kuotukset, pois kotihinne! SANANSAATTAJA. Miss' on Se Cajus Marcius? MARCIUS. Tässä. Mitä tahdot? SANANSAATTAJA. Ilmoittaa: aseissa on volskilaiset. MARCIUS. Sep' oivaa! Näinpä suoriks päästään noista Mädistä perkeistä. Kas, tuossa isät! 1 SENAATTORI. Mit' äsken, Marcius, kerroitte, on totta: Aseiss' on volskilaiset.
TITUS. Oo, kyllin teill' on täällä tehtävää. Hoi, Cajus, Publius ja Valentin! PUBLIUS. Te kutsuitte? TITUS. Nuo kaksi tunnetteko? PUBLIUS. He varmaan ovat keisarinnan pojat, Demetrius ja Chiron. TITUS. Hyi, Publius, hyi! Sa suurest' erehdyt. Tää täss' on Murha, Valtaus on tuo toinen, Ja siksi sido heidät, hyvä Publius; Käsiksi heihin, Valentin ja Cajus!
Päivän Sana
Muut Etsivät