Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
MARCUS. Teen tahtos, Lucius. TITUS. Mitä nyt, Lavinia? Hän mitä, Marcus, tuolla tarkoittaa? Haluaa varmaan jotain kirjaa nähdä. Mik' on se näistä? Aukaise ne, poika. Ei, sinä viisaamp' olet, lukeneempi, Valitse joku kirjastostani; Näin ilku suruasi, kunnes taivas Tuo ilmi tämän pillan tekijän. Sano, mikä kirja? Miks vuorottain noin käsiään hän nostaa?
Kuin ukonvaaja pilvest' iskee siksi ett' avartuu eik' enää mahdu sinne, ja luopuu luonnostaan ja maahan kirpoo; niin suurtui sieluni näist' armauksista ja siirtyi ulos itsestänsä, enkä menoa tapauksen voi muistaa enää. »Aukaise silmäs, olemustain katso! Oot nähnyt seikkoja, jotk' on sun tehneet hymyni kestämähän kelpoisaksi.»
Kuule nyt meitä, ilmojen Ukko, aukaise eestä auringon lukko, päästäös päivä pilvien takaa, kussa se Louhen vankina makaa. Valoa me vaadimme emmekä muuta, siksi me kierrämme, nyt Ukon puuta, siksi me laulamme laulua sodan, nostamme taivaalle tapparan odan. Meill' oli päivä: He meiltä sen peitti. Meill' oli kansa: He yöhön sen heitti. Meill' oli vapaus: Nyt meill' on orjuus.
Enimmäkseen vietti hän aikansa kapakassa, laulellen: Näin mulle kävi, Kun ystäväni petti: Laski jo ihana lemmen koi; Vaan ikinä en aukaise Uotilan ovia, Ennen kun Hannan ääni korviini soi. Kerran sanomalehteä lukiessaan huomasi hän Hannan ilmoituksen, jossa Hanna kutsui Kustaan saapumaan luokseen erään tärkeän asian tähden.
Aukaise, Styver, korsettini lukko; mua seuraa, tätä tietä kiiruhda! FALKILLE, poistuessaan käsikoukussa NEITI SK
Simo astui esiin ja sanoi: Minä, teidän armonne. Herra huusi rengilleen: Pekka, tuos tavara tänne. Renkipoika juoksi tupaan ja toi kääreen. Herra otti kääreen ja asetti sen tuolille. Aukaise se, sanoi herra. Renki aukaisi. Herra tokkasi sormellaan nahkaan ja sanoi Simolle: Kuules suutari, näetkös nahan? Näen kyllä, teidän ylhäisyytenne, sanoo suutari.
Neljässä toista päivässä on hän vainonut minua käydessäni iltaisella äitini haudalla hän ja vielä toinen nuorukainen. Ernst, vie minut ikkunalle ja aukaise se vereni on niin lämmin hengen-vetoni niin lyhyt. Maria istuutuu. Jääkää meidän köyhäin, köyhäin ihmisten tykö! EMILIA.
»Se olisi ollut saakelin kelpo puolustus sisaresi suussa, poika kultaseni», virkkoi Le Balafré, »mutta et sinä saa kammoksua viinipulloa, jos sinusta pitää tulla partasuu ja soturi. Mutta annas kuulla annas kuulla aukaise skotlantilainen postilaukkusi kerro minulle mitä Glen-houlakin'iin kuuluu. Kuinka minun sisareni voi?» »Hän on kuollut, eno hyvä», vastasi Qventin surullisesti.
"Märta, aukaise ovi toiseen huoneesen, jonka ikkunat ovat auki," sanoi kunnioitettava eukko, jolle oli tullut vari sekä päivän helteestä että paljosta työstänsä lapsen kanssa; "tuo siunattu poika ja minä olemme variin menehtymäisillämme, mutta pane ensin poika kätkyeen, että hän makaa kummien tullessa niinkun näytteenä, jonka pitää oleman kaunis katsella."
Mutt' joutuun, joutuun vaan! LAMPINEN. No eihän nuo Maailman lapset ole laisinkaan Niin pahat sinusta, kuin päätin ma! KILPI. Se ansio on armaan veikon vaan! No tule! tätä tiet' on suorempaa. Aukaise, Liisa, pieni portti nyt! Kah kummaa, kuin on mieli kääntynyt! Kymmenes kohtaus. Aina. Kosk' ei tuo vaari kutsu, kuitenkin Pelastajaansa tulen kiittämään. Kas ihmettä, ei ihmist' yhtäkään!
Päivän Sana
Muut Etsivät