Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Rovastin silmät kiilsivät, hänen paperin nähtyään. "Saanko minä katsoa?" "No ihme ja kumma!" jatkoi hän sitten. "Kymmenen arvatkaas te, paljoko tässä lipussa on rahaa?" "Lipussako rahaa!" sanoi Taavetti hämillään. "Niin, koko kymmenentuhatta ruplaa! Sillä saatte pankista rahaa, juuri te saatte ne rahat. Kumpikohan nyt rikkaampi on, Pynnöläinen vaiko vävy?"
Ja kaikki rohkeat sekä samalla nerokkaat meiningit nehän yhtäkkiä sieluumme valkenevat. Pitkästä ajattelemisesta, on harvoin apua. Mutta kun ei edes toivokaan enään mitään, silloinpa juuri ja useimmin sen saa. Tuo nerokas ajatus joka näin ollen salamana ajatuksiini singahti, arvatkaas mikä se oli? Olisi perustettava suuri rautateollisuustehdas, jossa itse työväki olisi isäntänä. Niin, niin!
"Hih pien' Margaretha, se nuoralla tanssija, kyllähän minä sinut jo näin, Kuopiossa", tuumaili naapurini taaskin, luullen tuon keijukaisen itselleen puhuneen. Margaretha kuultuaan äänen kääntyi meihin päin, ja arvatkaas mitä hän teki nähdessään minut?
Hänen ylhäisyytensä, joka oli levoton, lähetti minut teitä etsimään. Minä tulin vasta eilen. Ja mitä olette täällä eilisestänne tehneet? En ole hukannut aikaani. Oh, sen kyllä uskon. Tiedättekö kenen täällä tapasin? En. Arvatkaas! Kuinka minä voisin...? Sen nuoren naisen, jonka kuningatar otti pois vankeudesta. Sen pikku d'Artagnan'in lemmitynkö?
Toukokuuta, on talvi ja lunta! Oi, miten minua paleli, kun avasin silmäni tänä aamuna! Kaikki koululapset etsivät minua, mutta eivät löytäneet mistään. Minä olin kömpinyt valkoisen peittoni alle. Arvatkaas, tuliko kodissa surua ja valitusta! Lastenhan piti tänään saada iloisin vapaapäivänsä, ja missä on nyt heidän iloinen Toukokuun ensimäinen päivänsä? Perdita! Perdita! Perdita! Perdita!
Tule tänne, sinä olet palkkasi saava. Ja arvatkaas mitä äiti sanoo kun Jumala tahtoo palkita hyvän hyvällä? Hän sanoo: suo kaikkea hyvää pojalleni, ja jos sitä vielä jää jäljellekin, katso, siellä maan päällä on se ja se, joka kurjuutta kärsii, auta heitä; ei minusta enää ole holhojaa.
Niin rovastiahan minä sitten pyysin kuuliaisiin myöskin. RIIKKA. Vai pyysit sinä? Mitä tuo vastasi? KORTESUO. Kiitti hyvin nöyrästi ja uhkasi tulla. Ja arvatkaas, ketä muita kävin käskemässä. RIIKKA. Ehkä vallesmannia? KORTESUO. Vallesmannia ja tohtoria. ANNA LIISA. Mitä varten niin paljon vieraita? Olisitte kutsunut sitten vasta häihin, isä. KORTESUO. Häihin ne tietysti käsketään myöskin.
"Niin, arvatkaas, semmoinen metsä, kuin siinä on!" sanoo tuomari. "Norjalainen voittaa pelkällä metsällä 40,000 markkaa heti paikalla." "Hiis kun ei ihmiset osaa käyttää rikkauttaan hyödykseen," sanoi nimituomari Hakanen. "Minä hänen sijassaan rakentaisin tilalle sahan." "Ja myllyn." "Ja tampin." Nuorten herrain puolella on puheen aineena vähän runollisempia asioita.
Mä aattelen: Nyt tästä työstä lakkaan, Ja lietehen Kaikk' kyhäelmän' nakkaan; Vaan Luoja ties, Kuin päähäni lie tullut: Tuo yks on mies, Muut yhdeksän on Mä kaks ja viis Nyt piittaan enää tuosta, Ei muuta siis Kun annan laulun juosta! Mut ah ja voi! Ma kuinkas laulelen nyt? Ei sydän soi, Pois Runotar on mennyt! Kun sitten taas Mä yksin istun illoin, Niin arvatkaas! Hän luoksein saapuu silloin!
Onnettomien talonpoikain puolesta lähestyn. Teidän Majesteettianne», tahi jotakin sellaista vastasin ja ojensin anomuksen. Kipuna. Kyllähän sen arvaa että sinä osasit. Susi. Vait! Jatka! Roponen. Arvatkaas, mitä hän vastasi! Susi. No? Roponen. Hän otti anomuksen omaan käteensä ja sanoi: »Kyllä muistan teitä. Olkaa huoletta, olkaa kärsivällisiä!» Susi. Niinkö hän vastasi? Roponen.
Päivän Sana
Muut Etsivät