Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
KARIN. Ja Sylvi varmaan ei saanut unta koko yönä, vai kuinka? SYLVI. En saanutkaan. Mutta mistä sinä sen tiesit? KARIN. No arvasin siitä, kun olit niin suuttunut sieltä lähtiessäsi. Juoksit ulos pimeään yöhön, etkä malttanut edes odottaa miestäsi. ELIN. Niin, kuule, siitä syntyi hirmuinen melu. Kaikki ihmiset puhuivat sinusta ja muutamat luulivat, mutta elä vaan pahastu SYLVI. Mitä ne luulivat?
Rouva Malmfelt lakkasi soittamasta: "Arvasin kyllä, että saisin eräitä itsekseen oleilevia jöröjaakkoja houkutelluiksi ulos pesästään." Hän tuli vastaamme hymyillen. Istuessamme sohvan luo, hän kääntyi minun puoleeni. "Ja teitä, tohtori, minun pitää erityisesti kiittää! En osaa sanoa, kuinka olen iloinen. Se siunattu käräjäjuttu siis nyt päättyy.
PALVELIJATAR. Niin, ja kun kuulin neidin eilen sanovan että itse ajatte tuolla kapsäkillä ensin asemalle ja jos ei siellä tule selkoa, niin sitten poliisikamariin, niin arvasin heti että VIIVI. Kuulkaa, kysyikö hän mitään muuta minusta? Tunsiko hän nimeni? Mitä? PALVELIJATAR. En tiedä. Kysyi vaan milloinka neiti saapui meille eilen ja VIIVI. Milloinka minä saavuin Hyvä! Kiitoksia vaan vaivastanne!
Huomatessaan hänen nukkuvan, irroitti Robert hiljakseen kätensä hänen kädestään ja nousi seisaalleen. "Jumala siunatkoon pastoria, Jumala siunatkoon", sanoi Sten Larsson, ojentaen kätensä Robertille, "noin tyyni hän ei ole ollut, sitten kun lapsiraukka syntyi ja naiset hölmöt säikähyttivät hänet pois suunniltaan. Mutta minä arvasin, että pastori kyllä voisi asettaa hänet, jos kukaan.
»Ei juuri sitä, mutta hän sanoi, ettei hänen asiansa tahdo menestyä, ja että se hänet saattaa alakuloiseksi. Minä kysyin, oliko hän isälle puhunut asiasta, ja hän vastasi lyhyesti: 'Olen'. Siitä arvasin, ettei isä hänen tointansa hyväksynyt mutta mitä hän siis isälle puhui?» »Tuosta orpojen kodista, jonka hyödystä jo aikoja sitte olet minua vakuuttanut ja jonka perustamista on tuumittu.»
Minä todella rakastin häntä, rakastin äärettömästi ja kuta kauvemman aikaa me seurustelimme, sitä valtavammaksi tuo rakkaus paisui. Minä näin, että Irenen laita omalta kohdaltaan oli sama. Arvasin aivan hänen tunteensa, arvasin niin, minulla oli paljon todisteita päätökselleni. Usein ajattelin kosimista, miten tuo tapahtuisi.
Jos jotakin voisin pelastaa, niin tämä oli pelastettava; jos kuolisin niin tahdoin kuolla tämä laukku muassani. Minun arkkuni oli niin kovasti nuorattu, että minun täytyi murtaa se auki. Kenties viivyin tässä toimessa kauemmin kuin itse arvasin. Kuinka lieneekään ollut, kun tulin kannelle takaisin kirjelaukku kädessä, ei kuullut, ei näkynyt ketään.
"No silloin ei estä mikään poikaa tulemasta päivän valoon taasen". Ei siinä sen enempää puhuttu. Kapteeni ja Matti tunsivat toisensa. "Aivan oikeen niinkuin arvasin"? ajatteli Matti. "Mutta vielä sinä Rytilän isäntänä saat minulle muutamia kolikoita tästä maksaa". "Se mies olisi valmis tappamaan minuakin, jos vaan kukaan siitä mitään maksaisi" mietti kapteeni.
Johan minä arvasin, että se kurja kynäritari oli ansojaan meille asettanut. Kaksi asiaa minua harmittaa enemmän kuin kaikki polttoroviot: että se suloinen Kätchen saattoi meidät pettää ja että minä olen ryypännyt hyödyttömintä nestettä maailmassa. Hyi, saakeli!
Pappa kepertyi lekkerinsä viereen jo heti satamasta lähdettyä. Lallatti ja ryyppäsi, ryyppäsi ja lallatti. Lopulta nukkui. Kun heräsi, alkoi alusta. Sen nyt saattoi arvata, sanoi Söderling. Saattoihan sen, mutta jos arvasin, että se tekisi meille sen kepposen, minkä teki, niin kaupunkiin jätin.
Päivän Sana
Muut Etsivät