Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. marraskuuta 2025
Ja ennenkuin ruorimies oli kerinnyt kapteenille hätäkelloa soittaa ja tämä päässyt laivan kannelle, oli Dalton jo ennättänyt ylös. Kun sitten kapteeni vihdoin saapui kannelle ja asian laidan kuultuaan lähetti muutamia matruuseja hänen jäljessään, kuului perämies Dalton jo maston huipussa epäselvillä sanoilla ja mielipuolen valittavalla äänellä sopertelevan: "Oi, Katie! Sielläkö olet, armaani?
Hän huomasi tykönään muserruttavan häpeän tunteen siitä, ettei itse ensin ollut ilmaissut hänelle salaisuuksiaan. Mutta kuka oli Heleenalle ilmaissut tuon asian? Hän kuiski hellästi: "Voi hyvin! armaani! Tulet vielä likemmin tuntemaan sen miehen sydäntä, joka sinua rakastaa! Ole huoleti siihen asti! ole uskollinen ja onnellinen!"
Mua lemmit sä, Annette, sen minä nään, Elä peittele turhia multa Etelättäret kaikki ne lemmessään Ovat pelkkää tunnetta, tulta Kai yhtehen luonto lie aikonut meitä, Elä lempesi liekkiä, armaani, peitä! Kas tuommoinen tyttö on mieleeni mun, Jok' on intoa, tunnetta, tulta!
Ja nuo sysimustat silmäsi sun ovat vieneet järkeni multa tuo paisuva rintas se onnea tietää ja huulesi viehkeät suutelon sietää kas, tuommoinen tyttö on mieleeni mun, jok'on intoa, tunnetta, tulta! Mua lemmit sä, Annette, sen minä nään, elä peittele turhia multa etelättäret kaikki ne lemmessään ovat pelkkää tunnetta, tulta kai yhtehen luonto lie aikonut meitä, elä lempesi liekkiä, armaani, peitä!
Enkö ole paha, kun voin sitä valittaa tässä sinun rinnallasi?» »Et armaani, et ole paha ensinkään. Minä juuri mietin, miten paljo minun nyt tulisi antaa sinulle. Olet kaiken jättänyt minun tähteni, ja minä olen niin köyhä antaja.» Eevi oli kyyneleensä kuivannut, mutta nämä Heikin hellät sanat saivat ne uudelleen virtaamaan.
Peto on minun armaani, vaan peto arka, hän askelta säikkyy, hän ääntä jo karkaa, kun kutsut, hän pelkää, kun huudat, hän lymyy ja silmänsä lehvien halki vain hymyy, hänet saada voi saaliiksi ahdistamalla, kun vuori on eessä ja jyrkänne alla, voit vangita hänet ja kotiisi kantaa, mut silloin hän saattaa iskunkin antaa, voi hyväillen hyökätä, suudellen purra ja itse sun haavojas haikeimmin surra.
"Hyvästi, Pietari Andreitsh!" sanoi hän kyynelet silmissä; "minua lähetetään Orenburgiin. Olkaa onnellinen; kenties sallii Jumala meidän vielä kohdata toisiamme; jollei, niin..." hän purskahti itkemään. Minä painoin hänet rintaani vastaan. "Hyvästi, enkelini", sanoin minä; "hyvästi armaani, toivomani!
Painoin armaani sydämelleni ja näyttääkseni, että ymmärsin häntä, kuiskasin minä: poikani, poikani! Samalla muistin pienen tyttöseni *hänen* tyttösensä ja päätökseni jäädä elämään oli tehty. Mutta tuska oli sietämätön ja ymmärrykseni himmeni, ei yhden kerran, ei, monta kertaa tulevien vuosien kuluessa. Nyt olen ollut jo monta vuotta terveenä.
"Niin, no se on tietty." Emelie rouva heräsi miehensä tullessa kotia ja, arvattavasti, huokasi: ah! kun mies näin kauan oli ollut poissa. Nikkinen ei kumminkaan ruvennutkaan puolusteleimaan, vaan pani kaikessa äänettömyydessä maata. Amelie rouva heräsi myöskin. "Armaani, onko tämä laitaa, että nuori vaimo jätetään yksiksensä? Kaarle, Kaarle, missä on sinun entinen hehkuva rakkautesi?"
Kaiken tämän oli Violetta kyllä nähnyt; kuitenkin täytyi hänen melkein joka päivä kuulla kertomusta tästä tapahtumasta; olihan se valokohta hänen isänsä elämässä. "Jos vielä kerran kuninkaani näkisin", oli hänen tapansa joskus sanoa, "niin täytyisi minun iloon kuolla; usko se, lapsi armaani!
Päivän Sana
Muut Etsivät