Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Unhoitanpa kaikki enkä toiste tallustele näitä pimeyden polkuja, minä hurja. Oi, sinä nouseva päivä, säteile saloillemme! Unheesen upotamme silloin pimeyden työt. Sere. Ne unhoita, armaani, vaan Sere-kultaasi muista. Simo. Niin, sua muistaisin, vaan missä on nyt tulevain päiviemme toivo? Häpeä ja hävitys uhkaa tätä taloa, jota viinansakolla raskaasti rangaistaan.
Sinä olet kuin yö huumaava ja kiehtova kuin yö, salaperäinen ja sulettu kuin syysyö, jota ainoastaan kirkkaat elosalamat valaisevat. »Nyt vasta minä ymmärrän mitä nuoruus ja rakkaus on! Kuinka se on suuri ja kaunis, kuinka se tulee kuin kuningas kultaisissa vaunuissa, ja viittaa meidät luokseen ja tempaa meidät mukaansa.» »Mutta miksi väriset, armaani?
Voi houkko muu ystävän'!" "Oi heretkää, mua kuulkaa, Pois leikki nyt veikkosein, Jo lauluun kanssani tulkaa Taas vienoisin sävelein. "Niist' ei mun armaani herää, Ei siit' ole huolta, ei! Niin nukkuvi hän täll' erää" "Mitä, hänet Tuoniko vei?" "Ei toivon tähtönen paista Nyt enään ikkunastans, Mut tuolta taivahan laesta Se täst'edes vilkkuvi vaan!
Tommi taaskin päästi niin leveän naurun, että Anna hämmästyneenä vetääntyi taaksepäin. "Mikä viisas, pikkuinen saarnaaja sinusta on tullut," sanoi hän. "Mutta hyvä on saarnata, kun itse istuu hyvässä turvassa. Ovatko he minua sinulle kontihteneet, armaani?
Minä varoin, että olisi ollut parempi, jos olisin pysynyt sinun oppilaisenasi ja melkein lapsenasi. Minä varoin, etten ollut mahdollinen sinun opillesi ja viisaudellesi. "Se päivä on paistanut koko tämän pitkän ajan, Annie", sanoi tohtori, "eikä sitä voi seurata, kuin yksi pitkä yö, armaani". "Vielä sananen!
"Milloin me laulamme sen, oma armaani?" kysyi Dora vapisevalla äänellä. Mai katseli eteensä mietiskelevän näköisenä. Oli kuin olisi jokin ajatus välähtänyt hänen mielessään ja sitten heti jälleen hävinnyt. "En tiedä", vastasi hän surullisena.
VIKTOR. Ei millään ehdolla. Palvelusväki rupeisi epäilemään. SYLVI. Kuinkas sitten? VIKTOR. Minä menen pois ja sinä otat heidät vastaan. Keksi joku syy sinä nukuit, et kuullut soittoa, tai jotain muuta sen tapaista. Hyvästi, armaani! Yksi suutelo vielä! Kuule, minä tulen takaisin tunnin päästä, koeta saada heidät tiehensä siksi. Onhan meillä sitten vielä aikaa, vai kuinka?
"Mutta, armaani", sanoin minä. "Ei, ei! älä nyt!" huudahti Dora, suudellen minua, "älä ole mikään paha Siniparta!
Riutuneet voimansa ja säikähdyksensä eivät sallinut hänelle pelastusta; hän painui veteen lausuen: "hyvästi tuskat ja kärsimykset; hyvästi armaani, olin uskollinen kuolemaani asti, hyvästi isäni, minä rukoilen puolestasi!" Ja metsä soitti niin surullisesti, kukkaset painoivat päänsä lähemmäksi maata ja veden väreet raukenivat.
"Olen rakastava vaimo, joka tahdon omistaa mieheni kokonaan, sekä nykyisyydessä että tulevaisuudessa että menneisyydessä!" Ja hän kietoi kätensä Eugenin kaulaan ja syleili häntä kiihkeästi. "Armaani!" "Sano minulle, mitä se oli!" pyysi Dora suudelmien lomassa. "Se oli jotain hyvin tavallista ja yksinkertaisia, joka tuli tielleni ja synkensi sen, armaani.
Päivän Sana
Muut Etsivät