Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
»Vaan entä kun toivottomuus tulee?» »Sen voimme Jumalan avulla voittaa, sen tiedän kokemuksesta. Etkö muista, miten alakuloinen ja arka olin pienenä? Kauan kehityin samaan suuntaan, mutta sitten tapahtui käänne. Olen siitä Jumalalle kiitollinen, sillä luulen, ettei elämästämme ole hyötyä, ei itsellemme eikä muille niin kauan, kun ainoastaan suremme sen surkeutta ja toivomme täältä pois.
Tuomaalla on kovin arka kulkku, pisti Volumnia Webster väliin; muutoin en minä hänen tähtensä ensinkään pelkää. Nyt hänellä on erityinen syy toivoa itselleen pitkää ikää, sillä huomenna me eroamme. Ja ne moniaat vuodet, mitkä meillä vielä lienevät jäljellä, koetamme me kumpikin viettää niin kuin sopivimmalta näyttää. Mikä hassu päähänpisto! huudahti vieras.
Menkäähän, Rosina; tuolla miehellä näyttää olevan hyvä hutikka päässään. ROSINA. Juuri sentähden, herra; te olette yksin. Nainen saattaa joskus vaikuttaa. BARTHOLO. Menkää, menkää; minä en ole arka. Kolmastoista kohtaus. KREIVI. Oo! minä tunsin teidät heti signalimenttinne mukaan. Mitäs te tuossa kätkette taskuunne? KREIVI. Minä kätken sen taskuuni, jotta te ette tietäisi, mitä se on.
Vaikk' ois kuinka loistavaa, Tok' ei prinssiä hän saa. *Liila*. Näitkö eilen pidoissa Kuin hän tanssi alinomaa Florinnan kanss' salissa? *Roosa*. Oikein sievää, oikein somaa! Kuningatar turkissaan Oli halkeemaisillaan. *Liila*. Sen vuoks nyt tän' aamuna Florinna, se tyttö parka, Suljettuna olla saa Kuin häkissä lintu arka; Siellä soittaa kitaraa. *Roosa*. Hiljaa, prinssi Cyprinus Tulee.
Mut hän huomasi pojan miettivän näin: Kun aina noin hento sa olisitkin ja arka ja pieni, sun kantaisin yli ojien, aitojen käsilläin, pakoon käärmeitä risuissa kanervatarhain. Vuoskymmenen synnyit sa liian varhain! Näin mietti poikanen mielessään. Ja nopeasti kuin liitetään kivi kiveen suureksi palatsiksi, tuli tunnit vuosiksi, kuukausiksi. Sai suveensa hän, poika keväimeen.
Tajuun mykän vastaukses; kolkko katsees kyllin lausuu: "Sielun tuskaa ei voi poistaa mikään neste rypäleen." Niin; mut elon taakkaa yksin arka kirotkoon. Päin pohjaa tuuli pilvet puhaltaapi. Mennään mukaan hurjapään! Tallataan maan vanhaa otsaa, Tellus-ukon valkotukkaa, pohjoisnavan jäitä, joita viel' ei kenkään tunnekaan.
Sen salaperäiset henget ilmoittivat unessa Nelmasta jo ennen kuin olin hänet nähnytkään. Kuinka arka hän on! Ei tohtinut edes katsoa minuun ... koska rakkaus palaa sydämessä. Nelma, kyllä minä pelastan sinut täältä ... oikeaan elämään... Viimein lähti Kukkelman yöpaikkaansa. Sinä iltana ei Sakris välittänyt mitään maalaismuorin motkottelusta.
Mutta tuo luulottelu onkin maailmavalta, ystäväiseni... Se on varjo... Se on kumpaakin. Vallan vertauskuva on valta itse. Eikö meitä vaan kukaan kuule? lausui Drake, nousten seisoalleen. Olkaa huoleti! Minä olen yhtä arka päästäni, kuin te omastanne. Hyvä on. Mitäs muuta tarvitaan kuin että jonakin yönä vangitaan nuo miehet, itsekukin sängyssään, hätätilassa vaikka, surmataan heidät?
Kysymys oli arka, mutta unilukkari oli suoraluontoinen mies, joka heti sanoi mitä hän ajatteli, milloin hän ajatuksensa lausui. Hänestä oli kummaa, että nuori aviomies oli yksin lähtenyt huvia ajelemaan ja jättänyt nuoren vaimonsa kotiin. Mutta Mari riensi selittämään asian oikean laidan.
Rouva Lange jaksoi harvoin itse mennä kirkkoon, mutta hänen miehensä meni säännöllisesti "kahdentoista" jumalanpalvelukseen, ja tavallisesti oli joku nuorista hänen mukanaan. Muut istuivat Roosa tädin luona, jolloin Helka tai Meeri luki ääneensä saarnan; Helka varsinkin oli tottunut olemaan ääneen-lukiana, sillä niin pitkälle kuin hän muisti, oli äidillä aina ollut arka kurkku.
Päivän Sana
Muut Etsivät