Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Hupaiselta tuntuisi ainoastaan silloin, jos oman Anttini kanssa tanssia saisin, ja niinpä lienee muittenkin laita. Hm! Tietysti se hauskaa on, kun saa oman kultansa kyljessä hypiskellä. Mutta meneppäs jonkun satunnaisen tuttavan kanssa kauniista ilmasta ja teaattereista juttelemaan, miltä silloin franseesi maistuu? IMPI. No! IMPI. Tuliko? Hän! Puhu jo! SOHVI. Antakaahan minun vähän huo'ata.
Sinuahan on kerrassaan vaivannut järjen puutos. EEVA purskahtaa nauramaan. JUNKKA. Eeva! Minua ei tämä naurata yhtään! EEVA. Rakas setä! Antakaahan minä selitän, mille minä nauroin. Kun sanoitte, että minua on vaivannut järjen puutos, niin muistui mieleeni tapaus Ulla mamsellin koulusta. Hän kysyi kerran: Kun viidestä otetaan pois neljä, paljoko jää jälelle? JUNKKA. Ja sinä vastasit?
Vai olisiko tuo lurjus Kokka niin läpiliipattu, että vartavasten valitsi tuommoista pergamenttia, tehdäksensä tämän keinon vaikeaksi". Pankkiherra vuorostansa tarkasteli nimikirjoitukset akkunaa vastaan. "Aah!" huudahti äkkiä rovasti ja löi kämmenellä otsaansa. "Pergamenttia sanoitte äsken. Antakaahan Makkosen kirja tänne!"
FABIO. Laittakaa hänen vettänsä noita-akalle. MARIA. Niin tietysti, ja se on tapahtuva huomispäivän aamuna, niin totta kuin elän. Neiti ei tahtoisi häntä menettää niistäkään hinnasta. MALVOLIO. Niinkö, mamselli? MARIA. Herra Jumala! HERRA TOPIAS. Mutta, olehan nyt vaiti! Tämä ei ole oikea tapa. Ettekö näe, että häntä vaan ärsytätte? Antakaahan minun yksin!
"Antakaahan meidän pitää ainakin Maurice täällä", sanoi Mathieu. "Nyt on Reinekin täällä, kaikki kuusi saavat leikkiä keskenään, ja minä saatan pojan kotiin, kun lapset ovat saaneet vähän virvoituksekseen." Maurice oli taas kätkeytynyt äitinsä taakse.
Mutta antakaahan olla, jahka tullaan siihen, että kaikilla on vaan yksi ääni AHLBOM. Varjele taivas! Silloin ollaan hukassa. Näkeehän jo, mitkä seuraukset ovat vapaasta elinkeinolaistakin. Ammattitaito häviää LINDEMAN. Niin, se on totta: ammattitaito häviää. AHLBOM. Ja kauppasääty sitten? Voimmeko siitä enää puhuakaan?
No, mikäs tässä muu auttaa sitten. Antakaahan tänne, niin koetan, muistaisinko vielä, kuinka noita koukeroita piirustellaan. Mitäs sitä kirjoitetaan? POSTINHOITAJA. Kirjoita nimes tähän lappuun täss' on kynä. POSTINHOITAJA. Näytäppäs tänne! Mitä sinä sinne oikeastaan kirjoitat? VAIMO. Nimeni, niinkuin herra postimestari POSTINHOITAJA. Onko nimesi Maria myöskin? VAIMO. Onhan se.
ISIDORIN PALVELIJA. Ma Isidorin; Pikaista maksua hän nöyräst' anoo. CAPHIS. Jos isäntäni puutteen tietäisitte, VARRON PALVELIJA. Kuus viikkoa jo maksettaviss' ollut, ISIDORIN PALVELIJA. Pois minut laittoi hovimestarinne; Nyt käsky kääntyä on suoraan teihin. TIMON. Oi, antakaahan minun hengähtää! Edeltä menkää, herrat, olkaa hyvät; Jälestä oiti tulen.
Ilta oli jo tullut kun hän astui luutnantti Ogunovin asuntoon. Luutnantti ja katteini Baronovits istuivat juuri puhelemassa tapauksista Iisalmella. Jotakuta silmänräpäystä ennen Rosovskin tuloa huudahti Ogunov kiivaasti: "Antakaahan minun vaan ensin tehdä puhdasta täällä, niin minä sitte menen Iisalmelle ja..."
Rakasti enemmän torttuja. Aina vaan tyhmiä sukkeluuksia, puuttui nauraen puheeseen toinen nainen korkeassa hatussa, loistavana silkistä, kullasta ja jalokivistä. C'est exellent nuo voffelit, ja kuinka keveät! Antakaahan vielä tänne. Joko pian matkustatte? Jo, viimeinen päivä on käsissä. Siksi tulimmekin käymään. Mikä ihana kevät, kuinka suloista on nyt maalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät