United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Voimmeko jättää vanhaa sotilasta tänne kuolemaan?" Natyn silmät kääntyivät siihen suuntaan mihin Edwards viittasi, ja hän huomasi indianin, joka vielä istui entisellä paikallaan, vaikka maa paloi hänen jalkainsa alla. Metsästäjä meni heti hänen luokseen ja huudahti delavarin kielellä: "Ylös ja pois täältä, Chingachgook! Aiotteko jäädä tänne ja palaa kuin Mingo surmapatsaan vieressä?
Se on mahdollista, Ione!» »Ah! Voimmeko sellaista uskoa? Ja jos uskommekin, eikö se ole murheellista uskoa?» napolitar vastasi. »Mitä!
Voimmeko rehellisesti tunnustaa itseämme viattomiksi niin kauan kuin toimetonna katselemme kauheaa petoa? Voi voi, eikö jo olisi aika musertaa tuon viinaperkeleen päätä? Kauhistuksen tuli leimusi Pekka Juntusen silmissä. Kiroussanaa ei kukaan ollut koskaan kuullut lähtevän Pekan suusta sen koommin kuin hän heränneeksi tuli. Selvästi huomattiin, ettei se nytkään lähtenyt kevytmielisyydestä.
Hei, sinä siellä peräsimessä, sinun taidostasi ja rohkeudestasi nyt riippuu, voimmeko pelastua ja pysyykö luuppi eheänä!" huuteli kapteeni myrskyn lävitse kaikuvalla äänellään. Nyt se oli vaan noin kolmen tahi neljän kyynärän päässä laivan sivusta, lähimpänä kuin koskaan ennen. Silloin syöksähti kymmenkunta miestä laivan reunan yli luuppia tavoitellen.
Kun tulimme pojan kanssa kahden kesken, kysyin häneltä: "oletko nähnyt monta tämän kylän ihmistä?" "Kaksi". "Minkälaisilta he näyttivät mielestäsi?" "Toinen väärältä ja toinen oikealta". "Voimmeko nyt otaksua, että nuo molemmat miehet kiittävät Jumalaa hänen hyvyydestänsä?" "Ei ainakaan toinen heistä". "Mutta sanoithan tuolla mäellä näkeväsi jo hyvästi?"
Mutta antakaahan olla, jahka tullaan siihen, että kaikilla on vaan yksi ääni AHLBOM. Varjele taivas! Silloin ollaan hukassa. Näkeehän jo, mitkä seuraukset ovat vapaasta elinkeinolaistakin. Ammattitaito häviää LINDEMAN. Niin, se on totta: ammattitaito häviää. AHLBOM. Ja kauppasääty sitten? Voimmeko siitä enää puhuakaan?
Voimmeko lahjoa heitä? voimmeko rusentaa heidän päänsä? voimmeko " "Tyynny, ystäväni. Meidän ei tarvitse lahjoa, meidän ei tarvitse vuodattaa verta. Meidän tulee hieroa sovintoa." "Sovintoa! Meidän olisi tullut hieroa sitä Nehavendin lakealla. Sovintoa! Sovintoako vangitun uhrin kanssa?" "Miksi uhri?" "Onko Arslan siis niin jalomielinen?"
Ei ole suurempaa viisautta kuin se, joka sanoo: 'Nauti!» »Bakkus auttakoon! Usein epäilen, voimmeko todella nauttia kaikesta, mitä elämä tarjoo.» »Olen kohtuullinen ihminen», Sallustus vastasi, »enkä koskaan sano 'kaikki'. Me olemme kuin pahantekijöitä ja huumaamme itsemme haudan partaalla seisoessamme viinillä ja myrhalla. Ellemme niin tekisi, näyttäisi haudan syvyys liian kauhealta.
Semmoinen ei ole helppoa eikä lystiä, mutta siitä on voittoa koko elinajaksi. Sillä elämässä tapahtuu usein, että täytyy kieltää itseltänsä, mitä mielellänsä tahtoisi, ja kas silloin nähdään, voimmeko iloisina ja rohkeina luopua mieliteostamme.
Jos syntyessämme jo olisimme kyenneet ajattelemaan, olisimmeko silloin osanneet luoda itsellemme kuvaa vastaisesta olostamme täällä? Ja voimmeko nyt, tässä hämärässä ja katoovaisessa elämässä, edeltäkäsin arvata kohtaloamme toisella puolen hautaa, jonka kautta meidän on lähteminen täältä?