United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Onpa tässä herkussa varsin omituinen maku." Rouva Terning punastui ja katsahti mieheensä. "Minusta se maistuu arsenikilta", sanoi neiti ja katsoi terävästi rouvaan. "Mahdollista kyllä", vastasi rouva. "Minä en koskaan ole syönyt arsenikkia, enkä siis tunne sen makua." "Hyvältä tämä ainakaan ei maistu", sanoi setä Pietari ja pani pois lusikan.
CRESSIDA. No niin, se mennytt' on; ei toki vielä: En pidä sanaani. DIOMEDES. Siis, hyvästi! Et Diomedest' enää toiste narraa. CRESSIDA. Ei, älä mene! Sanan kun vain sanon, Niin suutahdat. DIOMEDES. En siedä tätä pilaa. THERSITES. En minäkään; mut mitä sin' et siedä, Paraalta maistuu mulle. DIOMEDES. Tulenko? Ja milloin? CRESSIDA. Tule vain! Oi, Zeus! Niin, tule! Oi, tunto kalvaa!
"Sen kyllä teemme", vastasi Gabrielle vilpittömällä ystävällisyydellä, joka erosi tuntuvasti siitä jäykkyydestä, jota hän tavallisesti osoitti Ryforsissa, "kyllä se maistuu hyvälle tällaisen kävelyn perästä!"
Tietysti vaivaa, näkeehän sen, sanoi Kirsti nyrpeästi. Ei vaivaa, ei, ei. Ryvittäähän minua muutenkin. Mitä sinä, Kirsti Otetaan sitten vähän Madeiraa, se rauhoittaa, sanoi Albert ja kaatoi sekä tädin lasiin että omaansa. Niin, otetaan Madeiraa. Hyvä, että sattui meillä olemaan kotona, koska se sinulle maistuu. Tämä on erinomaista, vakuutteli Albert ja kulautti lasin puolilleen.
Niin ovat Falkensternit tehneet polvi polvelta, he ovat ennen kaikkia olleet velvollisuuden miehiä toivon, että sinäkin olet sukuusi!" "Tuo maistuu kovasti feodaalijärjestelmältä ja kastilaitokselta ja mehiläiskeolta!" vastasi Sven kiivaasti.
JUHANI. Täällähän itsiämme oikein paistelemme kuin pyllimakkarat pätsin oljilla, ja lämmintä antaa meille kiukaan kuumat kivet. Eero, valeleppas uunille kannullinen olutta, niin tiedämmehän mille maistuu ohranesteen löyly. TUOMAS. Mikä hullu juoni olis tämä? JUHANI. Uljas juoni. Valeleppas. EERO. Minä tahdon totella esimiestäni. JUHANI. Pari kannullista olutta kiukaalle! TUOMAS. Ei pisaraakaan!
Mutta katsokaa nyt, kuinka aurinko loistaa lämpimästi tuolla ulkona, menkää sinne ja kävelkää kauan raittiissa ilmassa, niin Marin mämmi maistuu teille oikein hyvältä. Se aivan loukkaa muijan hyvää sydäntä, ettei teistä kukaan tänä vuonna ole siitä välittänyt. Hän noikkasi lempeästi hymyillen heille, ja äidillisessä huolenpidossaan heidän hyvästään hän unhotti oman katkeran surunsa.
»No nytpä uni makealta maistuu, kun kuulen, että Liisu on päässyt kaikesta tuskastaan. Nyt vasta, akkaseni, oikein viisaasti teit.» »Vasta nyt? En tiedä ennenkään hullusti tehneeni!» »He, et, mutta teithän tällä kertaa vielä viisaammin», sanoi Matti kääntyen toiselle kyljellensä, ja hetken päästä hän jo kuului kuorsaavan.
Paistia nauttiessani ajattelin: »Tämä maistuu erinomaiselta ja minun tulisi olla siitä kiitollinen teille, hyvät Iivanan pojat, ja oikeastaanhan minä sitä olenkin, mutta siitä huolimatta tulee teidän kalaretkenne päättymään hieman toisin kuin mitä te itse suunnittelette.
Mutta ilo ei joka päivä ole yksin täyttämässä talon maljaa; harmi ja tyytymättömyys astuvat myöskin esiin ja sekoittavat pisaroitaan siihen ja vakuuttavat vielä että se maistuu hyvälle, niinkuin lääkäri pahanmakuisesta lääkkeestä.