Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Huono kukkaron hoitaja olet kumminkin. Alfred. Enpä liioin (Itseksensä.) Täytyy lähteä pois, sillä muuten saan hyvät torat, tuossa oli vain alku-lause. Ei ukko hyväksynyt, kun sai maksaa velkojalleni viisituhatta markkaa. Viisituhatta markkaa ei tuo suurikaan raha ole. (
Nimet, jotka loppuvat päätteesen 'son', ovat tavallisesti alkuansa tanskalaisten jälkeläisistä, joille Alfred kuningas, Jumala häntä siunatkoon, vallan rauhallisesti lahjoitti kokonaista kuusitoista kreivikuntaa Englannissa. Ja kun tanskalainen nimi loppuu päätteellä 'son', tarkoittaa se että hän on jonkun poika." "Tuhat tulimmaista! Sitä en ole milloinkaan ennen kuullut."
Oh, Alfred, Alfred, minä en voi luopua sinusta. Vaan rakkahin Rita, olehan toki järkevä! En, minä en välitä rahtuakaan järkevä ollakseni! Minä välitän ainoastaan sinusta! Sinusta yksin koko maailmassa! Sinusta, sinusta, sinusta! Päästä, päästä, sinä kuristat minut ! Oo, jospa sinä tietäisit, miten olen vihannut sinua ! Vihannut minua ! Niin, kun sinä istuit tuolla sisällä itseksesi.
Noh, Heikki, oletko sopinut jo Liisan kanssa? HEIKKI. Oi, en, hyvä Herra, hän ei tahdo. ALFRED. Ai, ai, Liisa, niin itsepäinen. Mutta, hyvä herra... Sinun täytyy antaa myöten, Liisa; sinun täytyy sanoa se. LIISA. Miten, rouva tietää... EMMA. Kyllä, me tiedämme kaiken. SALOKANGAS. Kyllä, kyllä Liisa, olet syypää tähän selkkaukseen. Sinähän olet koko aamun ilon häirinnyt.
Oi teitä! ja minulla on toki kolme lasta, joille murusia pyydän; olisin edes Matille saanut. Kolmas kohtaus. Hoikka, Alfred, Rouva. Hoikka. Jopa hän meni, tuo hävytöin. Olisipa saunan ansainnut. Alfred. Noh mitäpä täällä nyt on tapahtunut? Hoikka. Tuo lurjus, joka täältä läksi, oli niin hävytöin, että minun täytyi keppiäni näyttää. Alfred.
Kiekko pantiin jälleen pyörimään ja se hyöri ja pyöri ja näytti kallistuvan nuoren kalastajan eteen; kapteeni Jorgan jo kehoitti häntä rohkaisemaan mieltänsä ja varoa pahinta. "Oswald Penrewen!" sanoi puheenjohtaja. "Tässä nyt vihdoinkin ristimätön on!" kapteeni kuiskasi Alfred Raybrock'ille. "Ristimätön tulee puhumaan oikein mainiosti, saamme nähdä sen."
Ei, sinä olet aivan äitiisi. Et ole muitten näköinen ollenkaan. Et edes isänkään näköinen. Vaan kuitenkin. Kuitenkin ? Niin, minä luulen, että yhteiselämä on muodostanut meidät molemmat toistemme kuvan mukaan. Henkisesti, tarkoitan. Elä sano, Alfred. Minä se olen muodostunut sinun mukaasi. Ja sinulle minä olen velassa kaikesta, kaikesta hyvästä maailmassa.
Tuskinpa ajatelleetkaan heitä koskaan. Emme koskaan myötätuntoisuudella. Me, joilla on ollut "kullat ja maat, mannut" Meillä on ollut kädet sulettuna. Ja sulettuna sydänkin. Voihan siis ehkä ajatella olevan luonnollistakin, että he eivät panneet henkeään alttiiksi pelastaakseen pikku Eyolfia. Otapas ajatellaksesi, Alfred. Oletko varma, että että meillä itsellämmekään olisi ollut rohkeutta siihen?
Yksinolossa on jotakin kammottavaa. Tuntuu minusta aivan kuin jäätyisin Mutta, Alfred, ethän sinä ole yksin! Siinä myöskin, Asta, voi olla jotakin kammottavaa. Elä puhu tuolla tavoin! Elä ajattele semmoista! Vaan kun et sinä siis mene mukaan ? Kun sinua ei ole mikään sitomassa? Niin minkä vuoksi et sitte halua jäädä tänne minun luo ja Ritan luo? En, minä en voi.
"Sen ulkopuolelle oli kirjoitettu, niinkuin näette, nämät sanat: 'Joka tämän löytää, häntä nöyrimmästi pyydetään toimittamaan tämä lukematta Alfred Raybrock'ille, joka asuu Steepways'in kaupungissa, Pohjois-Devonshire'ssa, Englannissa. Se on pyhä kapine," sanoi kapteeni lopettaen kertomuksensa, "ja, Alfred Raybrock, tuossa se nyt on!" "Se on veljeni käsialaa!"
Päivän Sana
Muut Etsivät