Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Eivät näy hallituksen huolet ulottuvan idän hallain häätämiseen. Suo on liian suuri, ovat sanoneet valtakunnan viisaat. Siihen menisivät maan kaikki varat, eikä yhden talon hyöty vastaa niin suuria uhrauksia.
Mariamme, koska olen jättänyt auringon valon ja käyskelen öisessä maassa, jossa idän reunaa ei löydy, ole jo sillon kiroomatta onnetonta miestä. Ole häntä kiroomatta ja saavuttakoon henkesi jo täällä taivaallisen hekuman, levätessäs taivaallisen ylkäs jalkoin juurella.
Vaan kädet palvoen kaikk' ikivaltain nostivat puoleen, näin moni virkkoi siinä akhaiji ja iliolainen: "Zeus isä, kaitseva maat laelt' Idan, korkein, suurin! Kumpi on vainon tään viritellyt kansojen kesken, sen sinä sortua salli ja haltuun vaipua Hadeen, vaan sopu synnytä meille ja laatia suo luja liitto." Virkkivät noin.
Hänen hartain toivonsa on aina ollut, että minä olisin etevin, enin suosittu koko yhteiskunnassamme, että minua ihmeteltäisiin ja mieliteltäisiin ja että vihdoin joutuisin rikkaasen, loistavaan naimiseen; jos minä nyt Idan tavoin vetäytyisin pois maailmasta, sortuisi varmaankin sekä hänen että äitini sydän.
Uteliaisuudella hän tosin silmäilee sivistyksen tarvekaluja, ja hämmästyksellä hän kuultelee matkustavan turkisten-ostajan ja kauppiaan kertomuksia idän kalpeiden miesten elämästä; mutta hän ei voi käsittää meidän olojemme ihmeitä, ja "valehdella kuin valkoinen mies" on indiaanilainen sananparsi.
Soutumatkaa tätä kautta Kuninkaansaarelle oli päälle peninkulman ja puoliväliin päästyä alkoi päivä valeta idän taivaalla, niin että selvään saattoi erottaa vahtisotamiehiä rantapatterin harjalla. Ensimäisen patterin ohi mennessä Hinkki alkoi soutaa hiljaa, sillä hänet oli ilmeisesti huomattu. Joukko sotamiehiä kokoontui yhteen ja rupesivat toisilleen osottelemaan Hinkkiä.
Jos maailma olisi toisin muodostunut kuin se on, niin ei mikään olisi herttaisempaa kuin se, että antaa kauniin ja miellyttävän naisen, esimerkiksi sellaisen kuin Idan ystävä rouva Cerulian on, hallita meitä; mutta nyky-oloilla täytyy meidän olla tuota huvia vailla." Tässä keskeytti puheen Jim Fellows, joka tuli sisään hengästyneenä ja riemuissaan.
Taivas oli idän puolelta valoisa; kevyt, ilmainen, sinipunerva sumu verhosi laaksoa, ruisrääkkä narskutti oraspelloilla ja koski kohisi tuolla alhaalla. Mikä ihana kevätilta, tämä tekee vanhoille hyvää, tuntee itsensä kymmentä vuotta nuoremmaksi, eikö totta, veli? Niin, kyllä se on varma tosi, mutta nyt menemme sisään, toti jäähtyy.
Hiljaa, korvin kuulumattomin askelin hipsutellen, ne hyörivät puiden juurilla ja rakentelevat kisailupaikoikseen lehtien ja oksien hienoista varjoista solia ja majoja niin synkkiä ja pimeitä, että uljainkaan valon säde ei uskalla niihin tunkeutua. Jo kuitenkin ylenee idän aaltojen povesta ilman kannelle veripunainen kuu.
Mutta kun mielesi kuulla se lie, sukukuntani tarkoin tuntea mies moni totta sen tuntee niin jopa kerron: Ensin Dardanon Zeus, jylypilvien nostaja, siitti, Dardanian asututtajan, kons' oli korkenematta linnaks ihmisien lakeuksill' Ilion vielä, heill' asumuksena juuret vain puropursuvan Idan. Dardanos sitten siitti Erikhtonion isovallan, miehen rikkaimman, mik' on ihmisheimoa ollut.