United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
ILVO. Minä kevättä toivon: Kaipaukseni, haluni, Toivoni toteuttaja, Kiihkoni keveä lintu, Kevät, lentele ja laula! LOUHI. En siedä sitä iloa, Sitä onnen siemausta, Jota en armostani anna. ILVO. En odota armoasi. Elämän ilo on tässä Sydämessä sykkivässä, Virrassa vereni nuoren. LOUHI. Sen sulle emosi antoi. ILVO. Oman onnesi janossa Elämän minulle annoit. LOUHI. Poistukaamme täältä.
Miehet keskustelivat keskenään hiljaa, niin ett'en mitään kuullut heidän puheestansa; huomasin vaan heidän minustakin vähän haastelevan; kun usein katselivat minuun päin. Kauan en kuitenkaan nauttinut lepoa, ennenkuin minua rupesi armottomasti viluttamaan. Päätäni kivisti, ja koko ruumiini tärisi kuin kahila virrassa.
"Nämä olivat pariskunta, joka oli aikonut asua ja elellä tässä virrassa, ja kalojen pitäisi olla hyvillään siitä, että me tulimme tänne. Mutta katsohan, Pekka, Rakista vuotaa verta! Katsopas, mikä sitä vaivaa." Pekka riensi "parhaan ystävänsä" luo, joka vielä oli saukon kimpussa pidellen sitä kiinni. "Ei Rakilla ole mitään vaaraa", rauhoitti Pekka.
Siellä seisoivat miehet kanavalla ja katselivat, kun muuan lasti juuri tuli yläkanavalta. Se liukui kiivaasti virrassa. Jo tuli sillan alatse maan puolelta ensimäistä sillanarkun väliä, laski ihan rantasillan kuvetta aivan likeltä. Nyt ei enää hätää
Kuin valon virrassa uin ma ja kanssasi henkeni nousee, alleni maailma jää, valhe ja maailma jää. Yö mua suuteli suulle ja tähdet mun sieluuni katsoi silloin ma synnytin sun, tähdille synnytin sun. SYD
Elon ehtoo kohta tullee; Silloin mulle Kunnian suo Jumalain. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta. Niin moni taivaan-toivonsa Kadotti kuolon virrassa, Piteli kyllä poveaan, Ei löytänyt vaan ollenkaan. Näin taivaan portist' taivaan tie Helvettiin vielä monta vie. Voi uskoa kavaltavaa, Mi sielun viimein kuolettaa! Se Jesuksess' ei elänyt Eik' elossa siis säilynyt.
Satula-vyön ja aisain kohdalta oli kiiltävä musteus harmaantunut liankarvaiseksi, ja kun Valko oli matkalla vähän hionnutkin, niin oli hiki häirinnyt maalauksen sopusointua. Mutta ei ollut Matti millänsäkään; juhlallisesti vastasi hän vaan: Jahkama pesen sen seitsemän kertaa Niilin virrassa, niin kyllä tämä juhta on valkea kuin lumi. Uusi kummastus kaupunkilaisissa. Aika rikkiviisas, tuumasi joku.
Saavuttuaan sille paikalle, josta voi nähdä koko putouksen, päästi hän vasten tahtoansa puoleksi tukahutetun huudon ja pani käden silmäinsä eteen. Pian otti hän sen pois jälleen, ja ikäänkuin taikavoiman lumoomana seisoi hän liikkumatta kuin kuvapatsas, pitäen niin tarkasti silmällä mitä virrassa tapahtui, että tuskin malttoi huokuakaan.
Huomaan, että höyrylaivan varoituspillin ulvonta sehän se ei anna minun nukkua, ja sen pelonsekaiset puhallukset kuuluvat korvaani ensin kauempaa ja nyt tuosta ihan pääni päältä. Näen, että seisomme ankkuroituina paksun usman sisään. Kuulen oltavan kapeassa virrassa, mutta rantoja ei näy. Muutamia syliä meistä häämöttää hämärän verhon sisästä toinen laiva, kuin suuri jättiläishämähäkki.
Suu minun nauroi, syämeni itki, Veet ne vierivät poskia pitkin. Veet ne vierivät poskia myöten, Kulki kun virrassa koskia myöten. Rannalla itkejä. Läksin minä kesäyönä käymään Sihen laksoon, kussa kuuntelin päivää, Kussa lintuset laulaa, Metsäkanatki ne pauhaa, Ja mun syämeni etsi lepoa ja rauhaa.