United States or Tanzania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ei ole tämän maailman Kurjissa kaivoloissa Se vesi, mikä janoovan Tyydyttää nautinnoissa Vain omantunnon tuskia Synnyttää meno turha; Ja kunnia ja tavara On monen sielun murha. Ken ikään tahtoo nauttia Maailman hettehestä, Hän polttavassa janossa, Kuoleman heltehessä, Ei löydä veden pisaraa Kielensä kostukkeeksi, Vaan ijankaiken janoaa, Jää tulen kekäleeksi.

Mutta aikaa on siinä menevä ennenkuin nämät partin-pilkut ovat pestyt pois, siinä on menevä aikaa. Mutta olkoon menneeksi! Sen otan vastaan, tahdon huohottaen reutoa, kyisillä vainioilla kiiriskellä, tahdon janossa ja ilman levähdystä juosta halki tomun ja pöllyn kohden taivaan rantaa kuin villi ennen, mutta juosta väsymättä kunnes olen päässä.

ILVO. Minä kevättä toivon: Kaipaukseni, haluni, Toivoni toteuttaja, Kiihkoni keveä lintu, Kevät, lentele ja laula! LOUHI. En siedä sitä iloa, Sitä onnen siemausta, Jota en armostani anna. ILVO. En odota armoasi. Elämän ilo on tässä Sydämessä sykkivässä, Virrassa vereni nuoren. LOUHI. Sen sulle emosi antoi. ILVO. Oman onnesi janossa Elämän minulle annoit. LOUHI. Poistukaamme täältä.

Ja niin tanssittiin ja lemmenjanoisista rakastajista näki, että janossa oli paljas vesikin mettä makeampi. Ei siis ihme, jos uskovaisetkin siinä pyörteessä kiihtyivät niin, että tulivat oman ehdokkaansa, Punnitun, vuoksi todistamaan vallesmannin tuhmuudesta liikojakin.

Ja sillon läksin vaeltamaan entistä kotoani kohden. CLAUDIO. Teidän onneksenne uskotaan te kuolleeksi, upponeeksi mereen. MARCIA. Teinpä ennen lähtöäni pienen, petollisen ilveen meren rannalla, siitä riensin retkelleni. Ylitse vuorten ja laaksoin, halki pimeitten metsin samosin kuin hurja vuorivuohi, nälässä, janossa ja lakkaamatta pelkäin vankeuden tunkkasia seiniä.

LOUHI. Itse onnesi valitsit, Kiitä, moiti itseäsi! KAASO. Hyvä oli immellä kotona Emon askarten apuna: Söi nälässä, joi janossa, Itse otti minkä mieli, Teki työtä kuin huviksi; Kun menestyi, taatto kiitti, Emo otsalle silitti. Kun tuli tukala hetki, Kylä kiiruhti avuksi, Nuoret, vanhatkin vakavat Sulle kukkia kokosi. Kun väsytti, kun nukutti, Unta onnesta uneksit.

Jotkut Turjon kera juovat. Poissa on Kauko, poiss' ilomme. Sitä sulhoa sureksin. ILVO. Harvoin Kauko kallistavi, Silloin juopi kuin janossa, Mutta pystyn pään pitävi. Toisin Pohjolan pukarit: Juovat kuin luto petäjä, Kaatuvat lahoina puina. Oikein vertasit, emoni: Kansasi on karjalauma, Helppo hallita. LOUHI. Ivaten Kohtelet emosi mieltä. ILVO. Sulle puollan seppoani, Taas sua sepolle puollan.