United States or Czechia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kreivitär oli vaiti, ja hänen herttaiset silmänsä, joista kyynelten lähde ei koskaan ollut kaukana, kostuivat vähitellen, kunnes kirkkaat vesihelmet alkoivat niistä pisaroida pitkin hänen armaita poskiaan. Hän vain nyökytti päätään merkiksi siitä, että hän oli ymmärtänyt veljensä ajatukset.
Ja kun hän muisti, ettei hän kuuden viikon päästä enää saisi tuota pehmeätä, herttaista lasta sylissään pitää, eikä ikkunasta, kun hän kurjana hylkiönä käveli katua siitä ohitse, niin tätä kun hän ajatteli, taikka tunsi enemmän kuin ajatteli, silloin ajoivat vesihelmet toisiaan niin nopeasti, että yhtyivät ja saivat pienen lätäkön syntymään pöydälle.
Silmäin käyvät kyyneleille, Vesihelmet tippuvi; Voi! mä kaihoon teitä, Välissämm' on laajaa maa; Taajaan kyyneleitä hiekkaan virrahtaa. Talonpojan laulu. Mä väsyksiin oon hakannut Ja hakkaan vieläki, On kirveen teräs hyvä, mut Viel honka seisovi. Ol' kätein kerran tukeva, Nyt niin ei olekaan, Söin koko talven pettua, Join päälle vettä vaan.
Ja kyyneleet ovat luodut surun lievittäjiksi. Maria itki kauvan; mutta hänen surunsa suli. Nämä kyyneleet olivat painaneet hänen sydäntänsä, ja kun vihdoin lähde avautui, kun vesihelmet hänen poskiansa myöten vieryivät alas silloin oli hän pelastettu. Ja kun majuri hellästi pudisti hänen kättänsä, kuiskasi hän hänen korvaansa: «Sinä olet saanut takasin lapsesi, puhdistettuna, uudistettuna.
TYKO. Niin riemuisna kuin lemmestynyt impi Kesävirran kylvyst' ylösnoustuansa, Kun heinistössä päivän hohteessa Hän istuu unelmissa autuissa Ja vesihelmet kiharillaan loistaa. PAULI. Nyt on se hetki, koska peltomies On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo, Kun paimentorvi kaikuu kujalla Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni Ja kyntörastas männyn latvassa, On ehtoovirtens alkanut.
Oi laupias Isä, armahda! Tuosta kyynel vieremähän, Niinkuin kaste liljaselta, Taikka niinkuin vierähtävät Vesihelmet joutsenelta. Oi laupias Isä, armahda! «Hyvät miehet, suuret herrat,» «Päästäkää jo Herran tähden!» «Koissa mull' on kiire suuri,» «En voi jäädä, sinne lähden.» Oi laupias Isä, armahda!
Nauroi Emmille, pisti sormen hänen suuhunsa ja repi hänen tukkaansa. Emmi pyyhki hänen hienolla kädellään poskiaan, sillä karpalon suuruiset vesihelmet niitä pitkin päivää kastelivat.
Muutoin vuotavat mun silmäni vesihelmet ja juuri teidän tähtenne. ELIAS. (
Mutta lisäsi hän, pyyhkien vesihelmet silmistänsä, kyllä siitä hyvää tulee; kyllä Jumala auttaa, sanoo äiti. Mutta nyt kulkuset kuuluivat, sanoi Maria, ja varmaan se on alhaalla kujanneessa, nyt tulee meidän armollinen veljemme. Näytä nyt iloiselta, ja ole iloinen, Göthilda!
Kenraalinnan silmissä vesihelmet kimaltelivat, ja hän sanoi: »Oikein tekisit, lapseni. Mutta etkö sinä kauniita vaatteita tahtoisi?» »Tahtoisin», vastasi Hilja loistavin silmin. »Jos olisi meillä kaikilla semmoiset vaatteet kuin rikkailla, sepä olisi hupaista!» Kenraalinna hymyili lapselle, lausuen: »Mene nyt kotiisi ja ilmoita äidillesi, että kenraalinna Simssi tulee huomenna hänen tykönsä.»