United States or Somalia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ole varma siitä: minun ajatukseni eivät muutu. JOHANNES. Mitäs sanot siihen? MIKKO. Niin siihenkö? Sanon, että ellei Anna Liisan mieli muutu, niin muuttuu sinun mielesi. JOHANNES. Sen valehtelet! MIKKO. Minä valallani vannon: ellei muutu Anna Liisan mieli tästä sunnuntaihin, niin muuttuu sinun mielesi. RIIKKA. Elkää, hyvät ihmiset, kinailko suotta. Pianhan sen näkee.
On lampahat ohrassas; Mut jos sulosuustasi vaan sävel soi, Ei hätää lampaillas. Prr! kissa on harmaa. LEAR. Tutki ensin tuota: se on Goneril. Minä tässä valallani vannon tämän kunnioitetun seuran kuullen, että hän on kuningas-raukalle, isällensä, jalkapotkun antanut. NARRI. Esiin, rouvaseni! Onko nimenne Goneril? LEAR. Sit' ei hän kieltää saata. NARRI. Ah, anteeksi! luulin teidät jakkaraksi.
Hän ja meidän pääsihteerimme katsastivat sitä tarkkaan. Se on Huntingdonin allekirjoitus, epäilemättä, sanoi viimeksimainittu. Sen voisin vaikka missä valallani vakuuttaa. Sepäs on kummallinen tapaus. Kummallinen tapaus se olikin. Molemmat herrat menivät toiseen kamariin, missä he taas puolen tuntia viipyivät. Takaisin tullessa heidän kasvojen ilmeensä osoitti yhä vielä kamalinta hämmästystä.
Sir Charles makasi silmillään ojennetuin käsin, ja hänen kasvonsa olivat niin vääristyneet mielenliikutuksesta, että tuskin taisin valallani vahvistaa tuntevani hänet. Ulkonaista väkivaltaa ei hänelle missään tapauksessa ollut tapahtunut. Mutta yhdessä ainoassa suhteessa poikkesi Barrymoren todistus asian oikeasta laidasta. Hän sanoi, ettei mitään jälkiä näkynyt maassa kuolleen läheisyydessä.
Ne valallani vahvistaa ma voin; Mut toivon, että säästätte mua siitä, Kun näätte, miten ois se tarpeetonta. POSTHUMUS. No, jatkakaa.
Sano totuus, valas kautta Ja ritar'arvosi, niin totta kuin Sua taivas auttakoon ja miehuutesi! NORFOLK. Norfolkin herttua, Thomas Mowbray, olen, Ja valallani saavun jota taivas Varjelkoon ritaria rikkomasta! Herefordia, mun syyttäjääni, vastaan Todistamaan, ett' olen uskollinen Taivaalle, kuninkaalle, suvulleni.
Hän nousi taas seisaallensa ja iski paroniin uhkaavan, terävän silmäyksen. Sitte tarttui hän toisella kädellänsä miekkansa kahvaan sill'aikaa kuin hän uhaten ojensi toisen paronia kohti ja puhui äänellä sellaisella, joka todisti että jok'ainoa sanottu sana tuli hänen povensa pohjasta: "Jos joskus saan kuulla, että te pienimmälläkin tavalla olette kostaneet tälle jalolle naiselle tätä tapahtumaa niin lävistän rintanne puhki tällä miekallani! Tämän vannon tekeväni kautta elävän Jumalan ja kautta kaiken, mitä pyhänä pidetään taivaassa ja maan päällä, eikä se silloin paljon auttaisi teitä, jos ansioonne olla kuningattaren lemmikki voisitte lisätä vaikka Ruotsin valtakunnan drotsetin arvon! Kalpani sittekin lävistäisi tien teidän sydämeenne! Valallani vakuutan myös, että käytöstänne vaimoanne kohtaan olen pitävä silmällä.
TAAVI. Lupaa se valallasi, lupaa vielä kerran, ettäs olet minulle uskollinen, ikuisesti uskollinen! ELLI. Sen lupaan valallani samoin kuin monta kertaa ennenkin olen luvannut. TAAVI. Kiitos Elliseni! Niin se on ja niin sen pitää olla, ett'ei mikään maailmassa, eivät taivaat eikä perkeleet voi sinua riistää minulta! Tuvassa soitetaan tanssiksi kiiruhtakaamme sinne.
Ja nyt luulen, että teidän on aika lähteä. Te olette kuullut minulta kaiken, mitä halusitte. Mutta sallikaa minun tehdä pieni huomautus, ennenkuin poistutte. Teille ei ole mitään hyötyä minun sanoistani. Minä tulen ne kieltämään, eikä teillä ole yhtään todistajaa. Minä tulen kieltämään jokaisen sanan, minkä olen tässä teille sanonut, ja jos niin tarvitaan, olen valmis ne valallani kieltämään.»
ROLF JUTE. Ritarillisella sanallani ja pyhimmällä valallani vakuutan, että ryhdyin tähän Brigittan luostarin ryöstämistoimeen vapauttaakseni sinua siitä katkerasta tuskasta, jonka tämä sanoma olisi tuottanut sinulle: ..Ebba Suurpää! Otto Rudin käskystä olisivat julmat sotilaat kauheimrnalla tavalla murhanneet sinun vanhan, harmaapäisen isäsi!" EBBA. Voi! ROLF JUTE. Tuolla hän itse seisoo.