United States or Cameroon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta, keskeytti Löfving musertavalla hymyllä, oletteko, kadetti, te siis semmoinen suuri mies? Nuorukainen punastui tuimasti, mutta malttiansa menettämättä vastasi hän reippaasti: En sanonut olevani suuri mies, minä haluaisin olla kuningas vapauttaakseni Suomen. Mutta sitä, joka sitä voi ja sen tekee, minä sanon suureksi mieheksi, ja semmoinen tahtoisin olla.

ROLF JUTE. Ritarillisella sanallani ja pyhimmällä valallani vakuutan, että ryhdyin tähän Brigittan luostarin ryöstämistoimeen vapauttaakseni sinua siitä katkerasta tuskasta, jonka tämä sanoma olisi tuottanut sinulle: ..Ebba Suurpää! Otto Rudin käskystä olisivat julmat sotilaat kauheimrnalla tavalla murhanneet sinun vanhan, harmaapäisen isäsi!" EBBA. Voi! ROLF JUTE. Tuolla hän itse seisoo.

GLOSTER. Kuningattaren hylkiminä meidän Totella täytyy. Jää hyvästi, veikko! Kuninkaan luokse käyn; mit' ikään mulle Toimeksi antanet, niin, käske vaikka Edwardin leskeä mun siskotella, Teen kaikki sinut vapauttaakseni. Mut tämä veljeyden syvä loukka Mua koskee syvemmin kuin aavistatkaan. CLARENCE. Niin, meit' ei kumpaakaan se miellyttäne.

Hävetkää toki! Te varastatte ja ryöväätte omia kansalaisianne ja uskonveljiänne! Hyi! Minua inhottaa! Sydäntäni oikein pakottaa! Teitä vapauttaakseni olen minä tyhjentänyt rahastoni neljäkymmentä tynnyriä kultaa enkä ole teiltä ottanut edes senkään vertaa, että olisin siitä itselleni saanut ratsuhousut!

Nyt sain olla yhtenä niitä voimia, jotka hänen pelastuksekseen olivat liikkeellä, ja kun en ollut suostunut mihinkään vakinaiseen soturi-virkaan, olin tilaisuudessa uhraamaan kaiken kykyni häntä vapauttaakseni.

Hetken kuluttua läksin pää täynnä ajatuksia nousemaan portaita vapauttaakseni vankini. Hän toivotti minulle kohteliaasti hyvää huomenta. Minä vastasin alentuvasti ja itsetietoisesti hymyillen. Pian istuimme aamiaispöydän ääressä, ikäänkuin ei mitään olisi tapahtunut.

Kun Legreen palvelijat, jotka olivat olleet hautaa kaivamassa, menivät kotiapäin saatuaan kukin hopearahan, laskeusi Yrjö polvilleen haudan ääreen ja lausui: "Jumala, sinä olet minun todistajani, että minä tästä hetkestä teen, mitä voin vapauttaakseni maatani orjuuden kirouksesta." Yrjö piti sanansa. Kotia päästyään rupesi hän heti hankkimaan vapautuskirjeitä kaikille orjilleen.