United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näiden seassa oli veljekset, jotka tapasimme Linnakadulla. He kulkivat nyt vähän erikseen toisista. He kulkivat hiljaa puhellen. «Minä olen onnellinen«, kuiskasi nuori luutnantti veljelleen, kapteini Teodor Leistille. «Et sinä nähnyt hänen silmäyksiänsä eilen illalla, kun tanssimme! Minä en voinut olla hänelle tunteitani tunnustamatta«. «Ja hän?« kysyi kapteini pilkallisesti nauraen. «Hän!
Tee niinkuin tahdot, vaan en minä ymmärrä, mitä pahaa siinä olisi. En pidä sopivana, että me tanssimme yhdessä tämän saman kirkon edessä, jossa ensi kerran niin pyhillä tunteilla ripillä kävimme. Se olisi liika kevytmielistä. Mutta ahdasta on ajatella tuollakin tavalla. Ei uskontokaan saa olla niin ahdasta. Ja olisihan se aivan vasten äitisikin mielipidettä.
Olinhan saavuttamaisillani taivaasta lähetetyn olennon. Minä ilmoitin hänelle kuka olin ja kerroin kaikki mitä itsestäni tiesin, koko entisyyteni... Tuntui niin suloiselta puhua hänelle itsestäni. Ennenkuin toinen franseesi alkoi, olin jo ehtinyt näyttää naamanikin hänelle silmät hän tosin jo oli nähnyt naamarin lävitsekin. Nyt siis tanssimme rakastajien franseesia.
Kehä näitä vanhoja urhoja kokoontui Niilon ympärille, ja heidät nähdessään sai Niilo-ukko uutta intoa ja rohkeutta. Hänen silmänsä säihkyivät kuin nuoruutensa päivinä ja melkein yhtä lujasti tarttui hän aseesen. "Nyt me tanssimme saman tanssin kuin Porrassalmella ja Keltin maakuopilla", huusi hän ja ryntäsi erinomaisella vilkkaudella Venäläisten päälle.
Muistatko tuota paksua neitoa 'Drei Norweger' nimisessä ravintolassa Villanissa?" "Sielläkö, missä me tanssimme, sinä tiedät?" "Ei peijakas, sehän oli Königsbergissä; hyvänen aika, oletko jo sen unohtanut? Mutta tuo paksu neito Villanissa itki katkeria kyyneleitä kun kuuli että olit nainut ja jäit kotiin.
Me tanssimme kolme, neljä kertaa viikossa ja kun sunnuntai tulee, menemme kirkkoon huveista ja valvomisista väsyneellä ajatusvoimalla, jaksamatta ottaa osaa Jumalan palveluksen korkeaan totuuteen. Mutta minä palaan takaisin aviooni. Herra Sydney ei ole mikään Jumalata pelkäävä mies: hän elää ainoastaan tämän maailman tähden ja enpä luule, että minä tämän yhdistyksen kautta parantuisin vähääkään.
SYLVI. Niin, siinä olet oikeassa. Minä olen juuri semmoinen kuin olen. Niin ett'ei maksa vaivaa välittää pikku asioista. ALMA. Mielelläni. SYLVI. Kiitoksia, Alma rakas. Topp, Viktor? Me tanssimme yhdessä ensimmäisen franseessin tänä iltana? VIKTOR. Sen teemme! SYLVI. Ja muita tanssia vähän väliä. Sinun pitää hakata minua hirveästi, kuules! VIKTOR. Ahkeruus on ilomme, herra katteini!
Herttua oli narri, minä hänen rouvansa ja toiset olivat muita ilvehtijöitä. Se näytti varsin huvittavalta, ja me tanssimme aina aamuun asti. Tänne Kieliin on kokoontunut paljon kansaa ympäristöstä. Kolme kertaa viikossa on meillä iltaseura ja kaksi kertaa viikossa tanssit, ja muina viikon päivinä käymme katsomassa näytelmiä.
Ehkä se, jota nyt haluat, juuri on senlaatuista. SYLVI. Järjellistä tai järjetöntä sama se, kun elämäni onni siitä riippuu. ALMA. Tuota minä en usko, Sylvi kulta? Mutta emme huoli väitellä niistä asioista. Jätämme nuo kaikki huomiseen. Tänä iltana tanssimme vaan ja huvittelemme. Emme välitä mistään muusta. Kas niin, tule pois nyt. Tästä lehtimajasta ei meitä löydä kukaan.
Nälkä tosin välistä kiusaa ja välistä vilu, mutta kaks' niistä, ei ne haittaa. Jos tinka tulee, menemme kyliin, soitamme; laulamme, tanssimme ja juttelemme kaskuja. Mielellään antavat meille silloin ruokaa ja suojaa; evästävät ja saunoittavat että kyllä kestämme taas joitakuita aikoja. Eikös niin, Mikko, toista tämä, kuin työjuhtain elämä.