United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !
Me jouduimme parhaaksi kun ovi särkyi saranoiltaan auki ja kaikin kävimme sisään. Siellä mies istui pöytänsä ääressä tuolillaan hervotonna. Veri virtasi ohimosta, joka oli ammuttu puhki. Revolveri oli pudonnut lattialle. Irene vaipui tainnoksiin ja minä kannoin hänet sohvalle. Vanha rouva veljensä kera rupesi miestään virvottelemaan, mutta lääkärin tutkinto osotti, että hän oli juuri kuollut.
"Tehkäämme niin," vastasi Synnöve ja pysähtyi. Siinä paikassa ei ollut marjoja, joita ottamaan hän olisi voinut kumartua, sen oli Thorbjörn kyllä merkille pannut; mutta Synnöve oli saanut pitkän korren, johon hän nyt pujotteli marjoja. "Tänään elävästi juohtui mieleeni ne ajat, jolloin me kävimme rippikoulua," alkoi Thorbjörn. "En minäkään voinut olla niitä muistelematta," vastasi Synnöve.
Ovi vain oli avattu ja kivilaatta asetettu paikoilleen katolle. Me laskeusimme alas kaivokseen, kävimme ovelle ja astuimme heikosti valaistuun huoneeseen.
Muita Pietarin kuuluisuuksia kävimme monta katsomassa, ihaelemassa ja ihmettelemässä. Ei vähemmin mainio oli se varsin hyvätahtoinen avullisuus, jolla moni meitä niissä kuin muissa tiloissa kohteli. Suomalaista ja isänmaallista mieltä havaitsimme Pietarin puolella olevan enemmin kuin monessa paikassa Suomessa itsessä.
Kuten sanottu, "viisihaaraisilla" me, teurastaja ja minä, kävimme käsiksi lihapalasiin ja minä ehkä olisin tullut käyttäytyneeksi varsin "moukkamaisesti", joll'ei teurastaja olisi antanut minulle tarpeellista ohjausta.
Hän otti hattunsa, laski sen pörröisten hiuksiensa päälle ja tarjosi minulle käsivartensa. "Menkäämme nyt", sanoi hän alakuloisesti. Rientoaskelin kävimme puutarhan lävitse; isäni ei muutaman silmänräpäyksen perästä enää tietänyt, että ujosti lepatteleva tyttö riippui hänen käsivarressaan ja varpaillaan lensi eteenpäin kuin kiehtova lumihiude.
Hän toivoi, ettei missis'in kävisi samalla tavalla, mutta, lisää hän, jos niin tapahtuisi, se ei olisi missis'iä, tuota rakasta, hyväsydämistä ja hentoa sielua, jota hän siitä syyttäisi. Ewelyn on kuitenkin saanut asian mieltänsä myöten kääntymään, ja viikon päästä lähdemme matkaan. Tänäpänä Hugh ja minä kävimme leski Treffryn luona hyvästi sanomassa.
Kävimme alas sillan päästä, missä se rantaan kahdeksanteen johtaa; siinä minulle aukes uuden kuilun syvyys. Niin kauhistavan siellä käärmeläjän ja lajeiltaan niin erilaisen näin ma, sen muisto että veren vielä hyytää. Ei erämaassa Libyan niin paljon lie kyitä, käärmehiä piston, polton, ei matajoita purun myrkyllisen;
Kävimme jälleen suuntaan vasempahan, kuin hekin, katsoin vaikerrusta vaivan. Mut tautta taakkansa tuo lauma raukee niin hiljaa kulki, että seura uusi meill' oli joka jaksannalla jalan. Siks sanoin Mestarille: »Etkö löytäis jotakin, jonk' ois tuttu työ tai nimi, jos käydessämme silmin sinne vaanit?»
Kävimme eespäin, sikskuin Mestarini otolliseksi näki mulle näyttää sen olennon, mi kerran kaunis oli. Mun työnsi eteensä ja seisahutti sanoen: »Tuon on Dis ja tuoss' on paikka, mi suita vaativa on miehen mieltä.» Lukija, ällös kysy, kuinka silloin vapisin, jähmetyin, näät sit' en sanoin ma kirjoita, kun sanat kaikk' ei riittäisi