United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
Koko rakennus oli rappeutunut, siivoton, autio ja tyhjä. Pimeimmässä sopessa vaan oli vielä pari olkilyhdettä ja niiden päällä muutamia vanhoja repaleisia makuu-vaatteita. Kersti hiipi hiljaa sinne. Vanha sairas vaimo makasi tuolla huonolla olkivuoteella. "Miten jaksatte, täti kuita?" puheli tyttönen lempeästi ja sydämmellisesti.
Meidän käyntimme hänen luonansa vaivasivat häntä silminnähtävästi, ja ne lakkautettiinkin sentähden joksikin ajaksi. Hän istui silloin melkein kaiket päivät sohvallansa huoneensa pimeimmässä kolkassa. Eräänä iltana kertoi piika että ystäväni huoneesta oli kuulunut aivan kuin joku olisi siellä itkenyt ja nyyhkyttänyt; hän ei sentähden mennyt sisälle, vaan pysähtyi ovelle.
Neiti Fliedner vetäytyi heti takaisin saliin ja rupesi askaroimaan teepöydän luona. "Pimeimmässä nurkassa olette piileskelleet tänään, jolloin olen tahtonut kaiken valon, minkä tämä vanha talo voi hankkia, valasemaan aron pikkuista prinsessaa!" lausui hän puoliääneen. "Tiedättekö, että minä tänä kalliina iltana olen viettänyt jonkinlaista uudestisyntymistä?
Hän loi ystävällisen isänsilmäyksen nuoreen tyttöön, joka istui keinutuolissa perähuoneen pimeimmässä nurkassa, mutta nyt nousi ylös ja jätti huoneen hiljaisin askelin. Minkätähden Gerda meni ulos? kysyi kapteeni rouvaltaan, joka istui lampun ääressä kutomassa sukkaa.
Ja siellä, hänen kodissaan Kuink' aika lensi sukkelaan, Kuink' oli hetket herttaisat: Hän vilpas ompi Suomen vaimo, Ja Suomen mies on miehens' aimo, Ja lapset reippahat! Niin, joka perhe pienonen, Miss' suusta säätyvaimosen Soi Suomen kielen kauneus: On pilke pimeimmässä yössä, On solki Väinämöisen vyössä, On Suomen linnoitus. YHT
Illalla ehtoollisen jälkeen kun Liv luki Raamatusta, istui Aslak aina kaukana, pimeimmässä paikassa, kädet kasvoilla. Gunnar näki sen, hän luuli ettei Aslak tahtonut näyttää kuinka syvästi sanat häneen sattuivat, ja antoi sentähden Aslakin istua rauhassa eikä ollut häntä huomaavinansa.
Myrskyt riehuvat, sade lankeaa virtoina etelämaissa, mutta kaukana pohjoisessa peittää valkoinen lumi kuolleet kukat ja kuihtuneet lehdet. Joulu lähestyy: eivätkö enkelit muistaisi joulua! Kuinka voisivat ne koskaan unohtaa, että maailman Vapahtaja syntyi ikivalkeudeksi maan pimeimmässä yössä?
Huomasin selvään, että meidän käyntimme hänen luonaan vaivasivat häntä, ja siksi me myöskin vähäksi aikaa jätimme ne sikseen. Hän vietti kaiket päivänsä leväten sohvallaan huoneen pimeimmässä sopukassa. Eräänä iltana palvelustyttö kertoi kuulleensa huoneesta itkua ja nyyhkytystä; hän ei siksi tahtonut mennä sisään, vaan jäi seisomaan oven ulkopuolelle.
Siitä saakka oli hän istunut vierastuvan pimeimmässä nurkassa, kyynelettömänä, liikkumattomana kuin kuva ja kasvot käsiin haudattuina, mutta hänen huuliltaan ei ainoatakaan sanaa tullut. Turhaan kokivat häntä omaisensa puhutella, turhaan oli Katri tullut hänen luokseen ja lempeimmillä sanoilla kokenut houkutella häntä kertomaan, mitä hänelle oli tapahtunut.
Hän näki lattialla ihmisten ruumiita ja katkottuja jäseniä, ja kaikesta päättäen nuo ihmiset olivat murhattuja. Kaikkialla oli pääkalloja ja luita, ja hirveä löyhkä oli tukehduttaa hänet. Mutta hän ei ehtinyt vielä selvästi käsittää koko onnettomuuttansa, ennenkuin rautaovi aukeni kellarin pimeimmässä sopukassa, ja mies hiipi sisään kädessään kirves, joka välähti puolihämärässä.