United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näinköhän herastuomari lähtee nyt paikalla pois? Herastuomari pysähtyi kuitenkin kamariin. Isäntä kehoitti nyt vanhempia ihmisiä jäämään Kotanurmelle heiniä pöyhöttelemään ja, jos ilma myöntää, iltapäivällä ru'oille panemaan. Hän nimitteli kahdeksan henkeä, jotka olivat iältään vanhempia ja joita ei tahdottu rasittaa kävelemisellä Takamaan niitylle saakka.
Ja ylioppilas vuorostaan, kun hän äkkiä huomasi olevansa yksin huoneessaan, heitti kummastelevan silmäyksen Sannin jälkeen, kaatoi sitten ihan tyynesti itselleen kupillisen kahvia ja lausui itsekseen: »Pelkään, että tyttöraukka on tullut mielipuoleksi. Näinköhän minä hänet viime yönä herätin!»
Hän oli viipurilainen, puhui tuota heidän herttaista, pehmoista »mie-sie» murrettaan, tuota »hyö ottaat» »myö mäntiin» »näinköhän se on niin» josta ruotsinkielistenkin suussa aina tuoksahtaa sikäläinen kotiturve.
Hän makasi liikkumatta tuskan murtamin kasvoin hyvin kauvan, mutta ei valittanut. Vähää ennen puolta yötä kuului hän kumminkin sammaltavalla kielellä sopertavan: 'kaikistako synneistä, näinköhän ihan kaikista? Niistäkin, joista on helvetti rinnassa läpi koko elämämme? "Emäntä koetti uudestaan puhua armosta, mutta heti huomasimme hänen puhelevan kangistuneelle ruumiille.
No, sen kyllä voin luvata, mutta sinulle, Rakki, ja sinulle, Teppo, sen kyllä voin jutella. Katsotaanpa nyt noita merkillisiä herneitä, joita piti olla niiden sisässä. Näinköhän on mitään perää hänen puheissaan? No, minkänäköisiä olette sisältäpäin?" Samalla hän puukollaan mursi auki kuoren ensiksi löytämästään simpukasta.
Asarias nousi ylös ja nähtävästi aikoi lähteä rovastia etsimään, mutta apulainen pyysi häntä istumaan ja lähti itse kutsumaan rovastia kansliaan. "Jassoo! Asaria taitaisi tahtoa puhua siitä testamentista", sanoi rovasti kansliaan päästyään. "Niin, tämä sanoo menevän lehmän, mutta näinköhän siitä menee, kun se ei enää ollut emäntänä pariinkymmeneen vuoteen? Ja meillä on vähänlaisesti lehmiäkin?"
"Kyllähän se suuttuu tietysti, suuttuuhan se, mutta mitäpäs hän voisi kruunun voimaa vastaan", lausui rättäri tyytyväisesti hymyillen. "Esimerkiksi ampuu jonakuna pimeänä yönä, kun se kuuluu olevan niin raaka mies." "Raakahan se mies on", tiesi rättärikin, "mutta näinköhän tuo uskaltaisi kuitenkaan." "Vai ei uskaltaisi! Kyllä ne pedot uskaltavat jos mitä.
Ja katsos: iltatähti, joka auringon laskun aikana oli kaukana ja paljoa alemmalla kuuta, on nyt lähellä sitä, sen yläpuolella, ja mitä enemmän siihen katsot, sitä kirkkaammalta se loistaa. Tunteekohan se ihmisen katseen? Vaan vait nyt, kuules yörastaan säveleitä; tuo on niin syvää, tuo laulu, niin laajaa; näinköhän tuo on yhden ainoan linnun laulua?
Mä oottelin vaan "Jaa" milloinka saan Ja lempivän sydän aukeni mulle; Tään tuntea sait, Vaan viel' olet vait, Vai näinköhän toivot kuoloa mulle. Luonnon riemu. Linnut lentää taivaan alla, Riemuellen laulavat, Sirkut kukkakumpuralla Isotellen tanssivat. Kukat terinensä päilyy, Koreilevat tuoksuen, Puiden latvat nuokkuu, häilyy, Kuiskailevat riemuten.
Pohjolaan päin katsellessamme johtui mielemme ajatukset: näinköhän koskaan enää saamme palata tämän jättiläisvuoren pohjoispuolelle. sillä koviahan kohtauksia meillä oli odotettavana tämän Turkin suojelusmuurin eteläpuolella, kun arvelimme että kyllä kukin kotiansa suojelee viimmeiseen mieheen. Vuorella oli lunta hirveästi, paljon enempi kuin alhaalla laaksossa.