United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sen pyyhki pois, näpisti alahuulensa hampaittensa väliin ja puristi, ettei toista kyyneltä tulisi ja lausui vallan saatuaan: "Täällä on minun miehuuteni koti. Täällä on minun hyvä olla." "Ei saa meidän nuori, kunnon naapuri lähteä", sanoivat Keriläiset. "Me sen pidämme." Pekasta tuntui sanomattoman armaalta nyt elämä. Noin kilvan kiisteltiin hänen tähtensä.
Jos sitä kohtaa rajuilmat, myrskyt, hallat j.n.e., niin että kukka turmeltuu, niin hedelmästä tulee karvas, vähäkelpoinen, ja miehuuden aika on se hedelmä, jonka lapsuuden ja nuoruuden kukka on valmistanut, ja nyt kiirehdin kertomaan omaa perheellistä miehuuteni aikaa. Minä rakastuin erääseen pienen talon tyttöön, nimeltä Liisa, jolla oli paljon veljeksiä ja sisaruksia.
Väkisin tahtoi palaamis-ajatus päästä voitolle, ja miten olisi käynytkään, eiköhän minun vanhasta pienennetty miehuuteni olisi masentunut aivan voimattomaksi ja minä vaimon puolen tieltä vetäynyt takaisin, jollei muori olisi lasisilmiään korjaellen sievästi kuiskanut lehmälleen: Syö nyt, Mustikki, siinä vähän jauhoja ja haudevettä, ja lähdetään, Loviisa, sisälle!
"Mene sinä ja huvittele sitä hupsua", virkkoi hän; "minä tahtoisin niin vähän kuin mahdollista nyt nähdä hänet, kun tiedän mikä on tapahtuva". "Uskokaa kaikki minulle", sanoi lääkäri ja nytkäisi olkapäitään. "Mikä lihamies se on, joka voi leikata lampaan kaulan poikki, vaan pelkää sen määkimistä?" "Vaiti, älä pelkää miehuuteni masentuvan.
MACDUFF. Lumoukses heitä; Ja enkeli, jot' olet palvellut, Julistakohon sulle: "äidin kohdust' Otettiin keski-eräisenä Macduff." MACBETH. Kirottu kieli, jolta sen ma kuulin; Se kaiken miehuuteni järkähyttää!
Kerro minulle, milloin minä pääsen. Milloin minä saan jättää tämän pimeän ja ilkeän luolan? Se on pahempi kuin kaikki heidän kidutuksensa, rakas Honain. Ilmaa ja valoa, ja minä luulen todella, ettei minun miehuuteni koskaan hölly, mutta tämä kauhea vankihuone minä saatan tuskin eroittaa sinun kasvojasi, kunnon ystäväni. Se on täysi tosi." "Tahtoisitko nähdä minut iloisena?"
Täytyi olla joku salainen sälö, joku vika malmissa, koska ei soinut ehein sävelin sieluni kirkonkello. Tiesinhän minä sen olevan siellä, erään hiuksenhienon, tuskin huomattavan halkeaman kulkevan läpi nuoruuteni ja miehuuteni. Se ei ollut mikään tavallinen tunteiden, vaistojen tai vakaumuksien ristiriita.
Se oppi on minusta nyt ainoastaan lasten tarinoita koska katsahtelen miehuuteni ijän korkuudesta. Kaikki on katonut tyhjänä sumuna pois, mutta sitä selvempänä on minulla jäljellä elämä ja luonto. RACHEL. Mitä uskallat sanoa? Sinä? Canzio? Olenko minä sinua opettanut niin? Mitä uskallat sanoa? MARIAMNE. Enemmin on hänellä sanottavaa, paljon enemmin; mina ymmärrän hänen tarkoituksensa.
Tästä alkaa elämäni todellinen aikakausi, nimittäin miehuuteni aika, ihmisen varsinainen vaikutus-aika, jonka valmistusta edellinen elämä on ollut. Paljon tietysti vaikuttaa itse kunkin miehuuden aikaan se kasvatus, jonka hän lapsuudessansa on saanut, sillä: »jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa». Lapsuuden ja nuoruuden aika ovat ihmiselle samat, kuin kukka kasveille ennen hedelmää.
Ei nuoruus ole miehuuteni surma Ei urhotöille vanhat virkoa. Oi lapseni, oi armas Anttiseni! Tahdotko surman suuhun rynnätä? Vaan säästä, säästä itseäs ja meitä, Tok vältä vaarat, kestä kiusaukset Ja onnettomuus estä oviltamme. Pois elämästäni pelkojen peikot, Teitä en kammoa, en vapise! Teitä pelätköhön horjuvat, heikot, Elämän vaivoja en pakene.