United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän piti sitä kauan hampaittensa välissä, puri niin, että silmät menivät kiinni, puri kuin koira puree luuta ja vilkkuu ympärilleen, tuleeko kukaan sitä ottamaan. Vihdoin lohkesi kannikka, ja hän sai siitä posken täyteisen palan suuhunsa, alkaen sitä hiljalleen jauhaa hampaittensa välissä.
Lydonin katse on kuin ilveksen!» Klodius päästi hampaittensa raosta. »Haa, Klodius! Näitkö tuota! Miehesi horjuu! Toinen isku hän kaatuu hän kaatuu!» »Maa hänet nielköön. Hän on jälleen jaloillaan, mutta verta valuu hänen kasvoistaan.» »Ukkonen ja salama! Lydon voittaa. Katso, kuinka hän ahdistaa vihollistaan! Tuo isku ohimolle olisi häränkin nutistanut! Hän on voittanut Tetraideen.
"Mutta neitiseni", sanoi pastori, hänkin nyt vaaleten. "Ettehän toki ystävää " Roosa kohottausi koko ylpeään pituuteensa ja uudisti niin käskeväisesti liikkeensä, että pastori, mustia sormikkaitaan kädessään puristellen ja muristen ymmärtämättömiä sanoja hampaittensa välistä, läksi nopeasti huoneesta. Roosa kuuli pastorin menevän ulos pihalle.
Me revimme auki hänen kauluksensa, ja Holmes kohotti kiitollisen huokauksen Jumalalle, kun huomasimme, ettei hän ollut haavoittunut ja että olimme ehtineet ajoissa. Ystävämme silmäluomet alkoivat jo vavista, ja hän koetti heikosti liikkua. Lestrade painoi konjakkipullonsa hänen hampaittensa väliin, ja pian katsoi hän meihin pelästynein silmin. "Hyvä Jumala!" kuiskasi hän. "Mitä se on?
"Ah, tuossapa on pieni raivio taasen, aiotteko taasen lyödä minua kuin taannoin?" kysyi hän pilkallisesti hampaittensa välistä. "Varokaa itseänne! Olenhan jo kerran sanonut teille " "Minä tiedän varsin hyvin, että te yhdellä ainoalla puserruksena voitte musertaa minut tehkää se sitte!" huudahdin pelkäämättä. "Vapaaehtoisesti en anna avainta! Te olette kunniaton mies!
Mikä jumalallinen kaula! jupisi hän hiljaa hampaittensa välistä. Niin valkea, niin pitkä, ja kuitenkin niin täyteläinen!... Se olisi makupala tuolla sisällä oleville ystäville. Samalla käänsi hän katseensa koivusta tehtyyn kiintopintaiseen kaappiin, joka näkyi eräässä huoneen nurkassa, mutta pian hän kuitenkin siirsi sen takaisin kaulaan.
Sieppasin hänet kätkyestä; imettäjä oli paennut! Kukapa muu tällaisena hetkenä huolehtisi pienokaisesta, ellei hänen äitinsä, joka on hänet synnyttänyt? Pelasta se! Pelasta lapseni!» »Kirottu sinun särisevä äänesi! Pois, naara!» Klodius tiuskasi hampaittensa raosta. »Ei niin, tyttö», ystävällisempi Diomedes virkkoi, »seuraa meitä, jos tahdot. Tätä tietä tätä tietä holveihin!»
Sen pyyhki pois, näpisti alahuulensa hampaittensa väliin ja puristi, ettei toista kyyneltä tulisi ja lausui vallan saatuaan: "Täällä on minun miehuuteni koti. Täällä on minun hyvä olla." "Ei saa meidän nuori, kunnon naapuri lähteä", sanoivat Keriläiset. "Me sen pidämme." Pekasta tuntui sanomattoman armaalta nyt elämä. Noin kilvan kiisteltiin hänen tähtensä.
Sitä kiinnittäessään ei hän lakannut soutamasta, vaan kuljetti airoa toisella kädellään samalla kuin toisen ja hampaittensa avulla kytki nurkkia solmuun leukansa alle. Kumpiko teistä on vanhempi? Tuo Mari, oli vanhempi. Mikäs on sinun nimesi? Anni. He osasivat lukea toiseen pääkappaleeseen.
Circus-teaterin keskelle korkealle rakennettujen jäävuorten välillä makasi ihmeen kauniita mursuja pitkien hampaittensa nojassa, ja ympäröisen järven pinnalla, jossa silitetty lasi piti jääpeilin virkaa, rienteli taitavia luistajia silmänsiintävällä vauhdilla.