United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se oppi on minusta nyt ainoastaan lasten tarinoita koska katsahtelen miehuuteni ijän korkuudesta. Kaikki on katonut tyhjänä sumuna pois, mutta sitä selvempänä on minulla jäljellä elämä ja luonto. RACHEL. Mitä uskallat sanoa? Sinä? Canzio? Olenko minä sinua opettanut niin? Mitä uskallat sanoa? MARIAMNE. Enemmin on hänellä sanottavaa, paljon enemmin; mina ymmärrän hänen tarkoituksensa.
RACHEL. Ja hänen silmissänsä liekehtii ilo korkea ja puhdas. Katso! CANZIO. Hm. Kuinka jaksat, Mariamne tyttönen? MARIAMNE. Hyvin, mun Canzioin. Mutta sinä? Toki tiedän jo, ettäs olet onnellinen, ja sillon aina onnellinen minä myös. Tosin olet sinä kaunis katsella, mutta tuhat kertaa kauniimpa on hän, joka muutama tunti sitten henkihaamuna korkuudesta ilmestyi mun eteeni helteisellä tiellä.
Berlin, Berlin, sä jalo kaupunki, mun ennustukseni kuule. »Uhrilammas vavisten seisoo seppel päässä ja uhraaja tulee.» Niin ennustan ja kuulen korkuudesta. Kostottaren huudon: »tule tule!» Ja hän tulee. Ylös ylös kylmään Hyperboreaan tiemme kulkee, ja edellämme kiitää kipenöitsevissä vaunuissansa hirmuinen Ares, tykkijyskeen ja trumpupärinän rakastaja. SOTAMIEHET. Eläköön Ares, eläköön Ares!
Murehtivat nuoret, niinmyös vanhat, Kauan häntä kaivattiin; Muistellessa kadonnutta haamuu Kyynel juoksi virtana. Mutta ihana on murhe tämä, Sointoon taivasten se vie, Läpi kyynelsateen lempeest' paistaa Toivon päivä armahin. Meren pintaa haaksi kyntelevi Täydess' purjeess' seilaten, ja aurinkoinen Alas kiirii puolipäivän korkuudesta Lännen satamiin ja ihanasti nukkuu Pilvikehtoon.
ANIAN. (Eriks). Surma ja kuolema! Siinähän muutaman rikoksesta meille mustin, poistumaton perintö; ja alas tämän päälle hän katsahtaa nyt, puhtahana jalosta korkuudesta. (
Enkö ole sekä kirjallinen että sotaisa? Kaksi omaisuutta, joiden yhdistys on naiselle ihastus suurin. GILBERT. Mutta eivätpä ole vielä kaikki jäljet jokapäiväisestä ihmisestä la'astu pois. Niinpä esimerkiksi luulen huomaavani jotain prosallista lämpymyyttä katsannossa ja huulilla kovan taipumuksen nauruun. KASPER. Ne jäljet kyllä pian peitetään tuiskuilmoilta korkuudesta.