United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos vain tohditte, sanoin vielä kerran, pidellen kaapin ovea, ja olin varma, tahdoin panna pääni pantiksi siitä, että hän pelkäsi pimeää kuollakseen. Kyllä, tohdin kyllä, vastasi hän nostellen jalkojaan ... niin, hän nosteli niitä aivan yhtä korkealle kuin taanoisena päivänä kadulla ja hän meni kaappiin ja minä lukitsin oven. Huuda nyt, huusin minä. Hän huusi. Vielä, huusin minä.
Kauvan olen tehnyt tuohon juonikkaasen lukkoon avainta, mutta vihdoin se onnistui. Sillä minä avasin ja lukitsin kaapin juuri kuin omalla avaimellaan", sanoi poika ylistellen sankari-tekoaan. "Mutta jos vain joku näki sinun siinä työssä, silloin olet hukassa", sanoi Lauri pelkääväisesti; näyttipä siltä kuin hän olisi saanut uuden murheen poikansa rikoksen ilmi tulemisesta.
Raskaalla mielellä varustin laukkuuni muutaman päivän eväät, heitin pyssyn olalle, lukitsin oven minusta tuntui, että se oli nyt lukittava ja lähdin matkalle. Matka kului hitaasti, sillä minun täytyi noudattaa mitä suurinta varovaisuutta pysyäkseni salassa. Soudin hiljaa, tähystellen, kuten intiaani kanootissaan, näkyisikö missään merkkiä ihmisten läsnäolosta.
Minä suljin ikkunaluukut, lukitsin ovet ja heittäydyin sohvankulmaan, jossa Ilse viimeiseksi oli istunut. Niin makasin pari tuntia syvän surun vallassa. Margareta ruhtinatar tuli; isäni tervehti häntä etehisessä. Minä kuulin, miten herra von Wismar ja hovineiti toruen ajoivat pois kurjen, joka luultavasti oli alinomaa kumartaen lähestynyt liian liki herttuallista vierasta.
Hän kuunteli kaikki kysymykseni vaieten ja pyysi sitten päästä levolle. »Minä vastaan sinulle huomenna», vakuutti hän »yhtä varmaan kuin tahdon kuolla.» Hän oli niin heikon näköinen, etten voinut olla pyyntöön myöntymättä. Lukitsin kuitenkin hänet omaan huoneeseensa ja pistin avaimen taskuuni.
HAMLET. Niin, sekin oli Luojan sallimaa: Isäni sinetti mull' oli myötä, Joss' ompi Tanskan vaakuna. Nyt kirjeen Tuon toisen muotoon taitoin, varustin sen Nimellä, lukitsin ja paikoillensa Taas vein sen. Vaihdokast' ei tunnettu. Niin huomis-aamuna ol' ottelumme, Ja mitä sitten seurasi, sen tiedät. HORATIO. Näin Rosencrantz ja Gyldenstern saa surman. HAMLET. Niin, miksi pyrkivät he tähän toimeen?
Minä jätin hyvän vanhuksen, joka lempeästi koetti lohduttaa minua, siihen uskoon, että luulin jonkun aaveen todellakin minua peljättäneen, sekä käskin hänen vaan mitä vahvimmin sulkea ikkunanluukut. Sitte lukitsin kaikki ovet ja menin ylös kirjastoon. Minä tunsin itseni hyvin väsyneeksi.
"Sinun pitää jäädä tänne luokseni, Liv", sanoi hän korkealla äänellä, "jos kerran lukitsin oven, että et pääsisi sisään, tahdon nyt lukita sen, että et pääse ulos". Liv vaipui penkille, kätki kasvonsa käsiin ja itki niin rajusti, ett'ei Gunnar millään lailla voinut häntä hillitä. Mutta se olikin koko sielun taistelu, joka nyt suli kyyneliksi. Kun hänen mielensä taas asettui, oli hän aivan hiljaa.
Millä rehellisellä päättäväisyydellä kieltäytyä kaikiksi ajoiksi pahasta ja pitää kiinni hyvästä minä lukitsin sen oven, josta tapani oli ollut huomaamatta mennä ja tulla, ja tallasin avainta jaloillani, niin että se meni rikki!