United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lempikää siis toistanne ja käyttäkää nykyistä hetkeä, sillä sitä ette voi saada takasin ja naituanne te ette saa tuta muuta kun sortamista ja tappelusta ja nuoruuden kukkasista teille jää jälelle ainoastaan piikit ja karvaat hedelmät. Jeanne ja Pierre olivat hyvin peloissaan. He pitivät toisiansa kädestä ja likistellen itseänsä toinen toiseensa, he eivät uskaltaneet hengittääkään.
MEFISTOFELES. Ja sitten saatte ahkeraa Myös Metafysiikkaa harrastaa, Kaikk' ymmärtää, niin mointakin, Mik' ei mahu ihmis-aivuihin. Jos käy tai ei käy kaikillen Kyll' ilmestyy sana tenhoinen. Nyt säällisyyttä lempikää Tarkinta lukukausi tää! Viis-tuntinen on päivän työ: Läsn' olkaat, juur' kun kello lyö!
Niinkuin myrskysäällä on lehden lento, niin on inehmon, mi pyyteen varsall' ajaa vauhkopäällä tai orhill' onnetarten tuokion: hän paikan tietää, mistä tielle lähti, ei, kunne kulun ohjaa kiertotähti. Kuin lempi muinen tarumailla Hellaan Helena Parista, niin lempikää! Hävitti kaupungin he kauneudellaan, mut raunioille rakkaus, laulu jää.
Me oomme usein yhteen iskeneet ja aina eri köyttä vetäneet sa luulit, että minut lannistit! Nyt hyvästi, te Eevat, Flöjbergit! Pois tämän miehen nimi pyyhkikää ja Herran huomassa te lempikää! Ei vielä ristinsielu yksikään se aavistanut hänen lähtöään.
Oi, ihmiset toistanne lempikää ja kohti taivasta tavoittakaa! Niin pieni, pieni on maa. Niin pienet, pienet on piirit maan, mut taivas on suuri ja laaja ja taivas on kuultava korkeuttaan ja taivas on tähtinen, taaja. Yks vaan on taivas, yks Jumala vaan, on jokaisella se sielussaan, ja taivas on rauha täytetyn työn. Se estävi aavehet yön.
Lempikää, lempikää ihmislapset vaan! Siellä kullat välkkyy, helmet, päärlyt helkkyy, siikasien siskosiksi sinne joutukaa! Nauttikaa, naurakaa ihmislapset vaan! Untuvaiset vienot, höyhenpatjat hienot helmahansa hempeähän siellä odottaa. Uinukaa, uinukaa ihmislapset vaan! Tuuli, laine laulaa, taivas merta kaulaa siin' on linna, matka tähän päättyä jo saa. LEMMINK
Katsokaa, aallot kuin kaihoovat rantaa, Tuuli kuin aaltoja armastaa! Kaikk' kutsuvi lempehen. Armas, oi, Sana sees oot. Ilmat ne värjyää, Soi virrat ja metsät ne huminoi, Ja kuiskii kaislikot: lempikää! Kun laulu vaikeni, tarttui egyptiläinen Apekideen käteen ja talutti ihmettelevän, huumaantuneen, osittain vastahakoisen nuorukaisen yli huoneen takaseinää peittävän verhon eteen.