United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuossa On kunniani pantti, nosta pois Ja ryhdy kaksintaisteluun, jos tohdit! AUMERLE. Ken vielä? Kaikki voitan, jumal'auta! Tuhat eloa tää yksi povi kätkee, Ne vastaa satatuhat teidänlaista. SURREY. Fitzwater, hyvin muistan hetken, milloin Aumerlen kanssa haastoitte. FITZWATER. Niin oikein, Läsn' olitte ja voitte todistaa, Ett' on tää kaikki totta.
Tuon Eris innoissaan näki, tuskien tuoja, sillä hän taistelevain kera taivahisist' oli yksin, läsn' ei olleet muut ikivallat, vaan kotonansa rauhass' istuivat ikilinnoissaan ihanissa, kussa ne kullakin heist' oli huipull' ylhän Olympon. Kaikki he nurkuivat nyt synkeäpilveä Zeuta, voitonkunnian saada kun salli hän iliolaisten.
MEFISTOFELES. Ja sitten saatte ahkeraa Myös Metafysiikkaa harrastaa, Kaikk' ymmärtää, niin mointakin, Mik' ei mahu ihmis-aivuihin. Jos käy tai ei käy kaikillen Kyll' ilmestyy sana tenhoinen. Nyt säällisyyttä lempikää Tarkinta lukukausi tää! Viis-tuntinen on päivän työ: Läsn' olkaat, juur' kun kello lyö!
MARGAREETA (polvillaan). Ken jätti mun pyövelin haltuhun Ja soi sun tänne päästä? Jo puol'-yön aikana noudat mun. Oi armoa! henkeni säästä! Huomennakin kyll' aikaa on! (Nousee ylös). Niin nuor' oon vielä, turvaton, Ja sentään saa mun surma. Olin kauniskin siit' ehti mulle turma. Läsn' ystäväin oli poiss' on nyt, Hajan on mun kukkas-seppelyt.
Pakosta häntä seuraa jotkut, nekin Sydämmin pensein. MACDUFF. Jääköön tuomiomme, Siks kunnes näemme päätöksen; nyt reippait' Olkaamme sotureita. SIWARD. Läsn' on hetki, Mi varmoill' osoittaapi perusteilla Mit' omaa on ja mitä velkaa meillä. Nuo tyhjät mietteet turhan toivon luovat, Päätöksen varman miekan-iskut tuovat. Me niihin turvatkaamme. Viides kohtaus. Dunsinanin linnassa.
Kaukana armahin kansa, Kieltä mi kauniinta maan Haastaen, äitini kieltä, Raatavi halmeitaan. Kaukana kultani kallis, Päiväni tähti ja koi, Jonk' olo läsn' oli tulta, Kukkaa kuiskaus loi! Maailma ots' oli kirkas, Silmässä päivä ja yö Ihmiskunnan, ja onni, Tultahan leikkien lyö! Kaukana maani on armas, Kaukana kansani oi! Kaukana kultani kallis Kaihoa lauluni soi. Väinön laulu kanteleellensa.
Vaivoin päätäs yllä kantelet; Surullisna katsot lapsiasi, Joit' on syksyn myrskyt riistäneet. Pilvet korkeell' yli merten, maiden Liitelee kuin pelvon ajamat; Kurkein huudot kaikuu kaipaellen, Kotiin päin nuo lentää oikovat. Kotiin päin! Oi koti sana armas! Sydän kärsiös! Jo sinunkin Läsn' on lähtöaikas, sillä Herra Viimein kutsuu sunkin kotihin. Vieraalla maalla.
Tyttö, nuolen tuskaa vasten Viel' et kaipaa varjelusta; Jumal säästää syöntä lasten, Joill' ei viel' oo aavistusta. Vaan kun karkaa rauhas, kalvoo Kaipuu, halu hehkuvainen, Varo, silloin Lempi valvoo, Varo, läsn' on jumalainen. Serenaadi. Armaani luon' ei enää lamppu loista, Kuu vaalas heijastaa vaan akkunoista, Enk' enää verhon kautta erottaa Voi neittä ihanaa.
Tie on pitkä; salmet seljät viiltää Myötätuulen siivin vaan hän voi, Mutta vaikka järvi tyynnä kiitää; Luokses armaan aatos salamoi. Linnun laulu, metsää kalkutellen. Lähde, juosten rantavieremää, Sääksiparvi, ilmass' suristellen, Leimuna sen luokses lennättää. Varo, läsn' on jumalainen. Kaunis tyttö, tyttö virma, Malta vainen pari vuotta, Etpä sitten noin sa kirmaa, Eikä vilku silmäs suotta.
Kun riemumielin muistat, kuinka Herra On uskollinen ollut sinullen, Niin lailla Samuelin Mitspan luona Voit kirjoittaa tuon vanhan lausehen: "Mua tähän asti auttanut on Herra, Läsn' ollut, vaikk'en ole huomannut, Siunannut, miten yksinään Hän siunaa Ja antamansa kuorman kantanut." Niin, tähän asti on Hän kanssas ollut, Vaikk' ain' ei ole nähnyt jälkiään.