United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Säälisit ees mua koitoa, viel' eläessäni jolta päättävä vanhuuden periportaall' on polopäivät ylhä jo Zeus kamalasti, kun kauhut kaikk' olen nähnyt: poikien kaatuvan, tyttäret pois tylyn ryöstäjän vievän, kammiot kaunoiset hävitettävän, kourin akhaijein koppovan saaliikseen miniöitäni, lapsoset pienet maahan murskaavan, kun hirveä ottelo riehuu!
Kohtapa täynn' oli heitä jo hohtava luola, ja kaikki 50 löivät rintoihinsa, ja vaikertaa Thetis alkoi: "Siskoset armaat, kuulkaa, kun sanon, tyttäret Nereun, jotta jo tietäisitte, mi nyt mure mieltäni murtaa! Voi mua koitoa, voi emo-kurjaa, sankarin saajaa!
Lapsuudessani kuulin kauniin laulun, sen sävelet tunkeutukoot aina pyörteiden syvyyteen saakka. *Laulu N:o 10.* Oi, haltija, aina soittosi soi sulokielin, kun tyyntyy yö! Mua koitoa etkö sääliä voi? Niin raskaasti rintani lyö! Oi, Ahti, oi, Ahti, armosi suo ja hoiva ja rauhaa mieleeni tuo! Sua kutsun! Ken kutsuu Ahtia yön hiljaisuudessa?
Silloin silmäsi korkeuteen valitellen Akhilleus: "Zeus isä, virran vallast' ei mua koitoa auta siis jumal' ainoakaan! Kovat kaikkipa kärsisin sitten. Ei toki taivahisist' ole kenkään muu tähän syypää, vain emo armas, ennustain perin pettelevästi, kun näet Ilionin muka muurien alla hän tiesi surman tuottavan mulle Apollon tuimien nuolten. Jos minut tappanut Hektor ois, paras urhoja Troian!
Luo kälyt, luo nadot riensivät kaikk', iso naisien parvi, maahan martaaks säikkynehen sylihinsä he nosti. Mutta kun hengähtäin tuli tuntoihinsa hän jälleen, huusi hän itkien, vaikertain seass' iliotarten: "Hektor, voi mua koitoa!