United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kevät on tullut! kukkui käki lehdikossa; kevät on tullut! lauloi leivo liidellessään sinitaivasta kohti; ja »Kevät on tullut!» kuiskasi Arvo morsiamelleen, sillä nyt oli se kevätpäivä tullut, jota he olivat odottaneet ja jota varten Ihalassa koko talven aikana oli puuhattu ja varustettu heidän hääpäivänsä, kesäkuun kolmas päivä.
Taas tapaamme luutnantti Bertelin, tapaamme hänet eräänä päivänä kolme kuukautta niiden tapahtumain jälkeen, joista edellisessä luvussa olemme kertoneet, Weimarin herttuan Bernhardin eteisessä. Herttuan pieni, sotainen hovi oli milloin Kasselissa, milloin Nassaussa, milloin jossakin muussa paikassa, jonne sodan vaiheet saattoivat hänet asettumaan. Oli kevätpäivä maaliskuussa 1633.
Haamattisi halki pilven, Halki harsoisten sumujen Maalle valmisti valoa. Täytä taivainen tekosi, Kevätpäivä päästä kahlehista! V
Hän jo tulee tuolta! Taivaan tumman rannan kevät kirkastaa, Kevätpäivä kultaa pilviin hajoittaa. Räisky, talvi kylmä, hangen lumisen! Rauska, järvi jäinen, alla luistimen! Kenpä pelkäis sua, kylmä haltia. Lumen alta voipi kevät saapua. Ei nyt huolta! Hän jo tulee tuolta. Nyt me seppelöimme kevään haltian! Piiri riemuin pyörii päällä kanervan.
»Eikä se ollut kevätpäivä, kun minä tänne synnyin; vaan se oli synkeä syksypäivä, kun minä kulkija synnyin.» »
Kevät on kuin minun ulkopuolellani. Minun ohitseni, editseni vaeltavat nykyisyyden ihanuudet, ne jättävät minut. Kaihoa herättää minuun kevätpäivä. Minun täytyy juoda sammuksiin tämä keväinen kaiho. Täytyy tuntea jälleen omaa elämääni. Minun kevääni on tulevaisuudessa.
Ensi kevätpäivä loisti Yli kaiken luomistyön; Valon Herra varjot poisti, Tunnettu ei valtaa yön. Herran kirkkautta kohti Kaikki luodut nosti pään, Lemmen voimaa luonto hohti, Mielt' ei karsast' yhtäkään. Toisen onni toista nosti, Riemun syyn soi runsahan, Lempi lemmen töitä kosti Halki kevätmaailman. Kukat ennen varsissansa Aattehina piilivät, Loistivat nyt, tuoksullansa Maailmata täyttivät.
Näin kului rattoisasti tämä päivä ja seuraavakin, jotka vanha Jaakko vaimoineen vietti veljensä pojan luona. Suurella kaipauksella erosivat vanhat ja nuoret, säilyttäen toisistaan muiston suloisen ja kauniin kuin ihana kevätpäivä. Rahvaan vehkeet Affleckia vastaan raukesivat tällä kertaa. Paria vuotta myöhemmin rupesivat pielisläiset vastustamaan Affleckia.
Eeva lakkasi kertomasta, mutta sitä en minä huomannut, sillä minä olin niin mietteissäni. Ajatukseni olivat rientäneet kolme vuotta takaperin entisiin onnellisiin aikoihin. Olin Lammin töllissä, jossa näin Annan kauniina ja viehättävänä kuin aamun koi ja lämpimänä sekä kukoistavana kuin kevätpäivä.
"Nyt on minulla siihen sijaan aivan uusi laulu," jatkoi Kalle vetäen toisesta sormikkaastaan esiin pienen käännetyn paperin; "huvittaisiko Hannaa katsoa sitä?" "Kiitoksia paljon!" vastasi hän, ottaen paperin hänen kädestään. Sitte aukaisi hän paperin ja luki seuraavan: "Lapsuuden ystävälle. Sun selvään muistan lapsesta, Kun päivän eilisen; Kuin kevätpäivä puhdasta Ol' hymys suloinen.