United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sittenkuin kaikki nämät tärkeät asiat olivat puhutut, ja tytöt olivat järjestäneet ja silittäneet hiuksensa ja rypistyneet hameensa, piti mentämän alas; mutta samassa virkkoi Eeli: "No, Selma, onko Saurio täti kirjoittanut ja kertonut tuota suurta uutista?" "Mitä uutista?" kysyi Selma. "No herranen aika, Anttihan on uudestaan ruvennut kihloihin."
Vielä mitä. Eipä täällä näy ketään. Aina istui jo kivellä ja veti kenkää jalastaan. Ettäkö todellakin aijot? Minä en ainoastaan aijo, minä sen teen. Entä sinä? Minä myös. Tietysti, kuinkas muuten. Herranen aika ! Kuinka se hiekka pisteli jalkoihin! Koski niin, että täytyi parkaista vähän väliä, nauraa, ja taas parkaista. Mutta sekös vasta oli riemua!
"Onko hän tullut?" "Hän tuli juuri äsken." "Minkä tekosyyn nojalla minä menisin sinne, että saisin nähdä, kummoiseksi hän on käynyt. Tiedäs, se rovasti on minun vanha tuttuni; se on ollut isälläni apulaisena. Siitä on Elsa rukka aikaa jo." "Käskekää hänet tänne kahville." "No, herranen aika, enkö minä nyt itsestäni noin paljoa haiveltanut. Käske rovasti tänne!" Elsa meni.
Sitä laivamatkaa en voi koskaan unhoittaa, sillä tuon kylmän kylvyn jälkeen me kihl... KAARLO. ... Kylmetyimme, niin oikein. Ei, me tulimme kihloihin. KAARLO. Herranen aika! Eihän siinä mitään itkettävää ole. On kyllä, minun täytyy itkeä, miettiessäni, että sinä sillä kertaa panit henkesi alttiiksi pelastaaksesi minut, ja nyt lopuksi otat minulta hengen kylmäkiskoisuudellasi.
Hurraa, nyt on hän ylhäällä!" Ja lukkari oli nyt päässyt kuivalle. Mutta herranen aika, millainen hän oli! Hänessä ei nyt näkynyt ylpeyden jälkeäkään eikä samoin jälkiä hänen uusista nankiinihousuistaan.
Sellainen oli johtopuhe, jonka jälkeen rouva esitti asiansa, että Löfstedt menisi koettamaan saada lainaksi sapelin panttaamalla. "Se on hieno ja oivallinen miekka." "Mitä Löfstedt arvelee?" "Noo, minä en arvele juuri mitään ... tämä ei ole paljon arvoinen." "Mutta kahva on hopeainen." "No herranen aika, sitäpä en tiennyt; mutta katsokaas, tähän aikaan on vaikea tavata säädyllisiä ihmisiä.
Mutta sitten rupesivat kaikki pitäjän herrasväet huhuamaan, että Aili oli kihloissa pastorin kanssa. Herranen aika, kuinka se harmitti Ailia, ja hän päätti näyttää kaikille, että kyllä hän ei ole kihloissa pastorin kanssa eikä ikinä tule. Ja hän näytti. Mutta ei se ollut se se naurettava juttu. Se alkoi vasta sen jälestä kun Agnes tuli pappilaan. Agnes oli 17-vuotias ja kaunis kuin päivä.
»Jos sinä vaan sen tietäsit, niin !» Ja sitten hän taas nauroi, mutta tuli samassa katsoneeksi huoneen ovea, jossa Kornelia oli. »Tuolla on joku sisässä», Pietari sanoi ja yritti mennä sinne. Hanna hänet pysäytti. »Ei, Pietari, herranen aika » »Mutta minä tahdon » Hanna asettui hänen eteensä. »Ei siellä ole ketään.» »Onpaan.» »No niin on, siellä on joku mutta sinä et saa mennä sinne.»
Maija Liisa vähän hätäytyi. Hän katui sanojansa ja tahtoi tavalla millä hyvänsä saada ne sovitetuksi. »Herranen aika», sanoi hän, »en minä luullut teidän tuosta noin suuttuvan.
Voi, herranen aika, kuka te oikein olettekaan, joka minun Matti vainajani tunsitten? Ette te suinkaan Kemistä syntyisin ole totta kai te täältä puolelta kotoisin olette, arveli mummo. Kyllä minä olen syntyisin Tyrnävältä ja nimeni on Sakari. No, älkää enään mitään puhuko, vai Sakari Tyrnävältä. Kyllä minä jo muistankin, istukaa, istukaa, sanoi mummo elävästi.