United States or Cocos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eikö mitä, nehän osaavat kaikki uida. Missä on Eyolf! Ole rauhassa. Rauhassa. Eyolfhan on puutarhassa leikkimässä. Ei hän puutarhassa ollut Ooh, kunhan se vain ei olisi hän! Kenen lapsi se on? Se ei ole Eyolf! Se ei ole Eyolf, Rita! Shyy; ole nyt hiljaa! Anna minä kuuntelen, mitä he sanovat. Mitä ne sanoivat? Sanoivat: sauva uipi! Ei! Ei! Ei! Eyolf! Eyolf! Oo, vaan heidän täytyy pelastaa hänet!

Sinä et koskaan ole pitänyt hänestä oikein täydellisesti. Et koskaan! Eyolf ei koskaan tahtonut kiintyä minuun kokonaan. Sillä sinä et sitä halunnutkaan. Minä halusin. Hartaasti halusin. Vaan siinä oli joku tiellä. Aivan alusta alkaen. Minäkö olin tiellä, sitäkö tarkoitat? Et sinä. Et ensi alussa. Kukas sitte? Täti. Asta? Niin juuri. Asta oli sulkemassa minulta tien. Sanotko niin, Rita? Sanon.

Minkä vuoksi hän? Siinä ei ole mitään kostoa takana. Ei mitään sovitusvaatimusta, tarkoitan. Eyolf ei ole koskaan tehnyt hänelle mitään pahaa. Ei ole ärsytellyt tuota naista. Ei ole viskellyt kivillä hänen koiraansa. Ei ollut nähnytkään koko olentoa eikä hänen koiraansa ennen kuin eilen. Ei mitään kostoa siis. Niin aiheetonta kaikki. Niin järjetöntä, Asta.

No mutta Alfred, miten olet voinut kertoa sellaista! Niin, näetkös vaimolleenhan kerrotaan kaikki tyyni. Niin, niin taidetaan tehdä, luulen minä. Ooh, että minä voin istua tässä ja Mikä sinulla on? Hän melkeen joutui pois. Kerrassaan pois joutui hän. Eyolf! Tässä minä istuin ja elin muistoissa. Eikä hän ollut mukana. Oli, Alfred, pikku Eyolf oli taustana kaikessa. Ei hän ollut.

On monta muuta parempaa kuin se. Niin, vaan minunhan pitää mennä sotamieheksi suureksi tultuani. Senhän tiedät. Niin, niin, niin; sittepähän nähdään Eyolf! Tulepas tänne minun luo, niin kerron sinulle jotakin. Mitä sinulla, täti, on kerrottavaa? Kuulehan Eyolf, minä olen nähnyt Rotta-Ullan. Mitä! Oletko nähnyt Rotta-Ullan! Et ole, sinä vain narraat! Ei, tosi se on. Minä näin hänet eilen.

Sauva vain saatiin pelastetuksi. Ole vait'! Minä en kärsi kuulla sitä sanaa! Ooh, minä en voi kestää sitä ajatusta, ettei meillä enään ole Eyolfia. Sinä tulit toimeen ilman häntä, kun hän sinulla oli. Koko puolen päivää saatoit olla näkemättä häntä. Minä kun tiesin, että näen hänen milloin vain halusin. Niin, sillä tavoin olemme tuhlanneet sen vähän ajan, minkä Eyolf oli luonamme.

Tästä lähtien ne ovat silmät. Minusta. Ne tuijottavat tuijottamistaan pimeydestä. Ja pimeyteen. Nyt laskee se rantaan. Mihin kohti se laskee nyt tänä iltana? Laituriin tietysti, niinkuin ennenkin. Miten voi se siihen laskea! Siihenhän sen pitääkin. Vaan siinähän Eyolf ! Miten he voivat sitte siihen laskea laivansa? Niin, Rita, elämä on sydämmetön. Ihmiset ovat sydämmettömiä.

Niin, niin, niinhän piti ollakin, Asta. Ja kun me niin olimme jääneet yksinämme maailmaan, me kaksi Joko se on valmis? Se oli kuitenkin suloinen aika, Alfred. Me kaksi yksinämme. Oli se. Niin kovasti kuin saimmekin kärsiä. Sinä se kärsiä sait. Uh, elä muistuta minulle tuota tyhmää hölpätystä nimellä. Jos vain sinä olisit ollut poika, niin olisi nimesi ollut Eyolf. Niin, niin, jos.

Täytyykö hänen taas ruveta opiskelemaan ja opiskelemaan. Alfredhan se niin tahtoo, sen sinä tiedät. Niin, vaan, minusta nähden, sinä voisit asettua sitä vastaan. Eei tiedätkös siihen en voi minä sekaantua. Alfred ymmärtänee kai ne asiat paljoa paremmin kuin minä. Ja mihin, mielestäsi, Eyolf voisi ryhtyä. Eihän Eyolf voi juosta ympäriinsä ja leikkiä niinkuin muut lapset.

Kuule isä, etkö uskokin minun parantuvan pian, että minäkin saan olla sinun mukanasi? Ehkä, pieni poikaseni. Se minusta olisi reipasta, jos minäkin voisin kiivetä tuntureita. Hei vain, miten sievä ja soma sinä tänään olet, Eyolf! Niin, enkö olekin, täti? Oletpa kuin oletkin. Isänkö vuoksi olet saanut tuon uuden puvun päällesi? Niin, minä pyysin äidiltä.