United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kantajat nostivat taas paarin maasta ja kulkivat hitaasti ja juhlallisesti torvien äänen, kuolinlaulujen, ja Adalgotin harpun hopealta helähtävien kielten kaikuessa meren rantaan. Ilta-aurinko loi jo kultansa meren aalloille. Aivan Tejan jälkeen kannettiin korkeata, purppuralla verhottua valtaistuinta, jolla Didrik berniläisen komea ruumis oli.

Kuninkaan pelastamista varten oli ryhdytty tarpeellisiin toimiin. Rautgundis oli lähtenyt Vakiksen kanssa tutkimaan metsikköä, jossa uskollisen vapautetun piti odottaa Didrik berniläisen uskollisen ratsun keralla. Levollisena tietäessään kaiken olevan valmista Rautgundis palasi vanginvartijan asunnolle.

"Ja suuren kuninkaamme Didrik berniläisen lapsena, pelastettuna perillisenä. "Laulan koko runon rakkaalle kuninkaallemme ensi juhlassa. "Mutta ota huomioon! Olen laatinut sen uudella runomitalla, jonka sinä olet opettanut minulle ja joka hivelee korvaa ja ilahduttaa sielua enemmän kuin vanha tavurunomitta, jolla sankarilaulumme ja sananlaskumme ovat laaditut.

Hän otti harpun, jonka Adalgot oli laskenut maahan, ja lauloi katsellen merelle, jolle yön varjot nopeasti ilmestyivät. Tähdet näkyivät jo. Hän lauloi: "Sammunut on kirkas palo tähdet amelungien. Sotakilpes', Didrik jalo, jo särkynyt on viimein. Raukka voittaa jalo horjuu uskollisuus herpautuu. Konnan eessä sankar' sortuu. Gooteill' hauta avautuu.

Suuri mies, joka tästä palatsista käsin miespolven ajan oli johtanut koko Euroopan kohtaloita, jota Länsimaat ja Itämaat ihailivat rakastaen ja vihaten, vuosisatansa sankari, mahtava Didrik Berniläinen, jonka nimen satu jo hänen elinaikanaan oli ottanut haltuunsa ja kaunistellut, suuri amelungikuningas Teoderik oli kuolemaisillaan.

Harja lensi pään yli hevonen seisoi etujalat ojennettuina ja pinnisti takajaloillaan virtaan menemistä vastaan. "Eteenpäin, Vallada!" Ja Vitiges kuiskasi ratsun korvaan: "Didrik berniläinen!" Silloin jalo eläin syöksyi vapaaehtoisesti kuohuihin. Samassa takaa-ajajatkin karauttivat metsiköstä. Etumaisena oli Cethegus, jonka rinnalla Syphax ratsasti soihtu kädessä.

He ovat paljon hienompia, ylhäisempiä ja sielukkaampia kuin Innin, Lechin ja Isarin varsilla asuvat bajuvariheimot. Kertomukset ja sadut vahvistavat olettamusta, että täällä elää vielä itägoottien jäännöksiä. Sillä amelungitaru, Didrik berniläinen ja ruusutarha ovat säilyneet paikkojen nimissä ja väestön muinaistavoissa.

Hildebrand-vanhus astui edellä ja sytytti kuninkaan kanssa seinillä olevat tulisoihdut. Muut läsnäolijat peräytyivät ja peittivät silmänsä näkemänsä loiston halkaisemina. Kun he taas avasivat silmänsä, huomasivat he, että heidän edessään oli Didrik berniläisen tarumaisen suuri kuninkaanaarre.

Lippu kuvasi kultaista joutsenta, joka levitetyin siivin kiitää sinistä, hopeaisten tähtien koristamaa taivasta kohti. Vielä korkeammalla, tämän lipun oikealla puolella oli vanha, kuuluisa amelungien lippu, Didrik berniläisen lippu kultaisine jalopeuroineen. Alempana vasemmalla oli eräs voitonmerkki, Belisariuksen lippu, jonka Totila oli valloittanut Tiburtiuksen portin ulkopuolella.

"Te tulitte katsomaan, oliko vanha Didrik Berniläinen jo tullut vanhuudenheikoksi? Te luulitte, että olin jo kuollut ja että voitte kieltäytyä maksamasta veroa jälkeläiselleni. Te erehdytte, vakoilijat." Hän tarttui ikäänkuin tutkien erääseen niistä miekoista, joita lähettiläät olivat asettaneet hänen eteensä, otti toisella kädellä kärjestä, toisella kädensijasta : nykäys vain ja miekka katkesi.