Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025


Kevään saapuessa, jolloin vuokot taas heijastivat sinisenä ja valkoisena metsässä, ja linnut visertelivät ja vesi aukeni ja jäät uiskentelivat ympärinsä kuin kristallit, tuli poika paremmaksi, kulki järven rantaan ja istuutui kivelle veden laidassa, ja ihana joutsen uiskenteli järvessä, ikäänkuin odottaen toisia.

Taas oli ihana kevät, lauhkeat tuuloset liehuttelivat puitten latvoja, vuokot kukkivat, tuomet vaahtasivat, ja kirkkomaalla, Helyn haudalla, olivat orvokit täydessä kukoistuksessa.

He sanoivat toinen toiselleen: "jos sinä rakastat minua, niin rakastan minä sinua." Taikka sanoivat he: "jos sinä et minua enää rakasta, niin minä kuitenkin rakastan sinua." Se oli hyvin vanha ja tavallinen historia, mutta vuokot arvelivat, että sitä kyllä sentään kannatti kertoa vielä jonkun kerran. H

Nuoressa nurmikossa kukkivat maahumalat ja vuokot, ojissa rehottivat matarat ja nokkoset, ja puista satoi tuulen vähänkin hengähtäessä lakastuvia kukkaskissoja. Pelloilla vetelivät aurat kiiltävän mustia vakoja levähtäneeseen maaperään, ja siemeniä kylvettiin jo multaan itämään.

Hän haali kokoon mitä pimeänhämärässä vain huomasi. Vuokot olivat ummistaneet teränsä uneen, ainoastaan sinisilmäiset orvokit katselivat uskollisesti häntä silmiin. Kukkia syli täynnä palasi hän haudalle, mutta alas hautaan katsottuaan ponnahti hän takaisin kuin lumottuna. Ja lumoava olikin kuva, jonka hän näki.

ajattelen illoin: Ei valo sammukaan; On syksy, mietin silloin, Kuihtunut kevät vaan. Niin, äiti, tahdon antaa arvon vanhallen, Kun povessaan se kantaa Nuoruuden keväimen. Oli kerran vuokko puistossa. Se ei ollut kalpeampi eikä rumempi kuin muut vuokot, ja koska kaikki vuokot ovat kauniit keväällä, niin oli sekin valkoinen ja kaunis kuin kaikki muut.

Kevät oli sillä väliin kulunut pitkälle, mäet kuulsivat jo hieman vihertäville, puiden urvut pullottivat ruskeina, ja vuokot kohottivat siniset silmänsä huikaisevassa auringon valossa. Emmeköhän panisi toimeen yhteisen retken kaikkien lasten kanssa toukokuun ensi päivänä? Rautio ehdotti eräänä päivänä, kun hän tavallisuuden mukaan oli keskustelemassa opettajattaren luona.

Se on auringon ja kukkien sijaisena siksi kunnes sen vanhempi veli, suuren todellisen kevään todellinen aurinko, luoden raolla olevasta portista ensimäiset lämpimät katseensa, joista orvokit ja vuokot heräävät uuteen eloon, lempeästi herättää työntekijät näyttääkseen heille, että taivaan sini on vallannut entisen paikkansa maailmassa ja että tuo katkeamaton kehä, mikä yhdistää kuoleman elämään, on tehnyt kierroksen ja alkanut uutta elämää.

Kööri: Oi, Herran Sanaa kuunnelkaamme pyhää, Se voiman uuden sydämmeemme luo, Kuin lounastuulten viima yhä Keväisin vuokot urvusta tuo. Kööri: Onko onnea, tuskaa meille ilmoitettu? Kelle kohtalon arvoitus himmi selviää? Kuink' yhtyä konsa voi vaivaan ja kuoloon iki=elämä? Kaksois=kööri: Ah ihmiskunta, toivo ijäisyyden jätä, Jo hiekkaan kuivui juuret sen! Ei, sinut suojaa Herras, luota Hänehen!

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät